Pjotr Krasnov
Wikipedia
Pjotr Nikolajevitš Krasnov (venäjäksi: Петр Николаевич Краснов ) (22. syyskuuta, 1869 —17. tammikuuta, 1947) oli venäläinen kenraaliluutnantti, joka johti sisällissodassa Venäjän valkoista armeijaa.
Vuonna 1888, Krasnov valmistui Pavlovskin sotilaskoulusta ja myöhemmin palveli Atama-yksiköissä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Krasnov toimi kasakoiden johtajana ja elo-lokakuussa 1917 - kolmannessa Cavalry-joukoissa.
Lokakuun vallankumouksen aikana Aleksandr Kerenski nimitti Krasnovin armeijan johtoon, joka oli lähetetty rintamalta Petrogradiin vallankumouksen takia. Krasnov kieltäytyi ja hänet vangittiin. Neuvostoviranomaiset vannottivat Krasnovin vannomaan valan, jossa hän ei puutu vallankumoukseen ja päästivät hänet vapaaksi.
Krasnov pakeni Doniin toukokuussa vuonna 1918. Saksan tuella Krasnov sai uutta sotakalustoa. Kun Saksa kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, Krasnov käskettiin etsiä uusia liittolaisia tammikuussa 1919, Krasnov pakotettiin myöntämään tunnustusta kenraali Anton Denikinille.
19. helmikuuta , 1919, Krasnov jäi eläkkeelle armeijasta ja muutti Saksaaan, jossa hän komensi ns. Vapaaehtoisten armeijaa. Saksassa Krasnov jatkoi antibolševiikkistä toimintaa. Krasnov oli perustamassa Venäläistä totuus-veljesjärjestöä, jonka päämäärä oli antikommunistinen maanalainen vastavallankumouksellinen järjestö Venäjällä.
Toisen maailmansodan aikana Krasnov palveli Saksan armeijassa ja oli NSDAP puolueen jäsen. Marraskuussa 1944, Krasnov kieltäytyi antamaan vetoomuusta kenraali Andrej Vlasoville, joka oli Venäjän vapautusarmeijan johdossa. Sodan jälkeen Krasnov ja tämän joukot antautuivat Britannian armeijalle Itävallassa. Kaikille venäläisille luvattiin, ettei heitä luovuteta Neuvostoliiton viranomaisille ja että heitä kohdellaan valkoisina venäläisinä emigrantteina.
28. toukokuuta, 1945, Krasnov luovutettiin Neuvostoliittoon. Krasnov tuomittiin kuolemaan, hänet hirtettiin vankilassa. Muiden mukana oli myös Andrei Škuro, toinen kuuluisa valkovenäläinen upseeri.
Pjotr Krasnovin veljenpoika Miguel Krasnov, joka kasvoi venäläisen émigréen lapsena Chilelessä, otti osaa vuoden 1973 vallankaappaukseen, jolloin hän oli Chilen armeijan palveluksessa. Miguel Krasnovista tuli kenraali Augusto Pinochetin johdolla. Krasnov pidätettiin vuonna 2000, mutta pitkän oikeudenkäynnin jälkeen hänet vapautettiin.
