Pitkäkoski (Helsinki)

Wikipedia

Pitkäkoskea kevättalvella. Ennen kevätulvia vesi on yleensä matalalla ja virtaus tässä Vantaanjoen koskessa heikkoa.

Pitkäkoski (ruots. Långforsen) on eräs Vantaanjoen koskista, joka sijaitsee Helsingin keskuspuiston pohjoislaidalla. Kosken etelärannalla kuuluvat Helsingin kaupunginosiin Hakuninmaa ja Haltiala. Kosken pohjoisranta on puolestaan Vantaan Ylästön kaupunginosaa.

Kaupunkeja yhdistävä kevyen liikenteen silta kulkee Vantaanjoen yli kosken yläosissa. Talvisin suosittu Pitkäkosken ulkoilumaja sijaitsee hieman kosken eteläpuolella. Talvisilla kävelyillä voi nähdä koskikaran sukeltelemassa koskessa.

[muokkaa] Pitkäkosken rinnelehdot

Pitkäkosken rinnelehtojen rauhoituskyltti. Kulkijan on pysyttävä poluilla, ettei ulkoilijoiden suosima rauhoitusalueen kasvisto kuluisi. Maastopyöräily on rauhoitusalueella kielletty.

Kosken molemmilla rannoilla sijaitsee Pitkäkosken rinnelehdot -nimellä kulkeva luonnonsuojelualue. Helsinki omisti aikoinaan nämä rinnelehdon maat (12,6 ha) ja rauhoitti ne vuonna 1984 luonnonsuojelulain nojalla. Vuonna 1999 Vantaanjoen pohjoisella puolella olevat osat siirtyivät Vantaan kaupungin omistukseen.

Pitkäkosken rantoja reunustaa lehtometsä noin 50 – 100 m levyisenä kaistaleena. Vanhat, jopa 120 vuotta vanhat kuuset muodostavat osan joenvarren kulkijaa hiljentävää metsikköä. Koska metsäpaloja ei nykyisellään suuressa mitassa sallita, luonnonsuojelualueen kuusikkoa on harvenettu ja näin on annettu järeämpien kuusten kasvamiselle tilaa. Tämä sallii myös valon pääsemisen alemmaksi kuusikossa ja pohjakasvillisyyden elpymisen. Idempänä puusto on pääosin lehtimetsää.

[muokkaa] Kosket

Pitkäkosken koskijakso käsittää kolme koskea: Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Jakson kolmella koskella on pituutta yhteensä noin 1400 m, jolla matkalla joki putoaa runsaat 8 m. Pitkäkoskella itsellään on pituutta 1100 m ja korkeuseroa 5 metriä. Koko Pitkäkosken koskijakso kuuluu laajempaan Vantaanjokilaakson maisemansuojelualueeseen.

Vantaanjoen yleisilmeestä poiketen jokiuoma ulottuu Pitkäkoskella peruskallion pintaan asti samoin kuin ylempänä Vantaankosken kohdalla. Koskea lienee aikoinaan perattu muiden Vantaanjoen koskien tapaan.

[muokkaa] Vesimäärä koskessa

Veden määrä eli joen virtaama Pitkäkoskessa vaihtelee paljon sateiden ja sulamisvesien mukaan. Kuivana kautena vettä saattaa virrata vain 1-2 m³/s luokkaa, jolloin koskessa on aika kuivan ja hiljaisen näköistä. Toisaalta Vantaanjoen ennätystulvissa on saavutettu jopa noin 230 m³/s huippuvirtaama pitkään jatkuneiden rankkasateiden jälkeen. Nämä lukemat perustuvat hieman ylempänä samassa jokiuomassa - Vantaankosken yläjuoksulla Myllymäessä - tehtäviin Suomen ympäristökeskuksen mittauksiin.

[muokkaa] Melonnasta

Vantaanjoen Pitkäkoski on yleensä melko matalavetinen ja kivinen koski, joskin tulva-aikaan vettä ja vauhtia riittää enemmän. Kypärä ja muu koskimelontavarustus on paikallaan, samoin kuin kuiva vaatetus ja koeteltu koskimelontataito. Kosken yläjuoksulla on vedenottamon pohjapato, jonka jälkeen koskenlaskun ja kivienväistelyn voi alkaa.

Pitkäkosken voi ohittaa maitse, mikä on matalan veden aikaan ja kokemattomille koskimelojille paras ratkaisu. Tällöin on syytä rantautua pohjoisrannalle juuri ennen yläjuoksun pohjapatoa. Siirtoa tulee polkuja pitkin noin 1000 metriä. Suuri osa rannasta on luonnonsuojelualuetta, jolla kulkiessa poluilta ei tule siirron aikana poiketa.

[muokkaa] Kalastuksesta

Viehekalastaja Pitkäkoskella heikon lumikuuron aikana keväällä 2005.

Mato-onginta ja elävän syötin käyttö on kielletty Pitkäkoskella.

Pitkäkosken koskijakso on viehe- ja uistelukalastajien suosimaa kalastusseutua. Koskijaksoa pidetään yhtenä Vantaanjoen parhaimmista kalastuspaikoista. Kalastukselle ja liikkumiselle erityisesti luonnonsuojelualueella on asetettu jotain rajoituksia, joita vieläkin useampien toivoisi noudattavan.

Alueella tavataan kirjolohta, taimenta, ja merilohta sekä joskus myös harjusta. Joessa on myös haukea ja toutainta. Vaikka Vantaanjokeen on kehittynyt pysyvämpää ja kutevaa jokikalakantaa, suuri osa joen lohikaloista istutuskaloja. Esimerkiksi merkittävä osa Vantaankoskelle istutettavista kirjolohista siirtyy nopeasti joessa alaspäin ja ovat suosittuja saatiita myös Pitkäkosken jokiosuuksilla.

[muokkaa] Lähteitä

• Pyöräilyopas Vantaan luontoon. Pitkäkoskesta erityisesti sivut 16-17. Julkaisu on ladattavissa verkosta pdf-tiedostona: [1]
• Vantaanjoen vesistöstä
• Vantaanjoki-esite (2005) - pdf muotoinen esitekartta Vantaanjoen pääuomasta kohdetietoineen.
• Suomen ympäristökeskus: Vantaanjoen vesistön virtaamatietoja ja - ennusteita - Suomen ympäristökeskuksen Myllymäen mittauspiste on heti Vantaankosken yläjuoksulla ja antaa siten hyvän kuvan myös Vantaankoskessa kulkevasta vesimäärästä.
• Vantaanjokilaakson maisema-alue
• Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura: Vantaanjoki - Pitkäkoskelta Ruutinkoskelle.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Liikkumisrajoituksia Pitkäkosken luonnonsuojelualueilla - Helsingin viehekalastusluvat / Kartat ja erityismääräykset.
• Sivusto Vantaanjoen kalastuksesta - kuvia ja havaintoja.