Pitkä viha
Wikipedia
Pitkäksi vihaksi on kutsuttu Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymää sotaa, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sodasta on käytetty myös nimityksiä viisikolmattavuotinen sota, 25-vuotinen sota, Venäjänsota ja Ruotsin-Venäjän sota.
Sodan syyt löytyivät muun muassa vanhoista Karjalaa koskevissa rajariidoista ja Baltian etupiirikiistoista. Eräänä taustatekijänä saattoi olla myös Venäjän Iivana Julman ja Ruotsin Juhana III:n Katariina Jagellonicasta käymä kiista.
Juhanan ja Iivanan väliset keskinäiset loukkauskirjeet ja Käkisalmen rajakahakat johtivat vähitellen sotaan vuonna 1570. Ensimmäiset Ruotsin hyökkäysyritykset eivät onnistuneet, mutta vuonna 1572 ylipäällikkö Herman Fleming eteni Pähkinälinnan alueelle Inkerinmaalle hävittäen seutua. Venäläisten toiminta lamaantui ja aselepo solmittiin vuosiksi 1573–1577. Tänä aikana kuitenkin käytiin sissisotaa, jossa karjalaiset sissit iskivät Pohjanmaalle ja Oulujärven ympäristöön ja Suomesta tehtiin sissiretkiä Vienan Karjalaan, Aunukseen ja Käkisalmen lääniin. Sissi-iskut olivat molemmin puolin julmaa hävitystä väestöä ja asutusta kohtaan.
Vuonna 1579 Ruotsi yritti Narvan valtausta onnistumatta siinä vielä. Samaan aikaan Puola aloitti sodan Venäjän kanssa, mikä oli Venäjälle vakava takaisku. Uusi ylipäällikkö Pontus De la Gardie aloitti hyökkäyksen, joka johti Käkisalmen linnan ja kaupungin valtaamiseen. Ruotsin sotatoimet jatkuivat menestyksekkäästi Baltiassa ja Narva vallattiin 1581. Venäjä oli työnnetty aivan Suomenlahden pohjukkaan. Välirauha solmittiin 1583, ja sitä pidennettiin jatkoneuvotteluilla vuoteen 1590. Sissisota kuitenkin jatkui erityisesti Karjalan ja Savon raja-alueilla kiivaana. Vallatussa Käkisalmen läänissä toimi kiivas vastarintaliike. Pohjoisessa pohjalaississit hävittivät vuonna 1589 Petsamon luostarin.
Rauhaan taipumaton Juhana kuoli 1592, ja vuonna 1594 kuninkaaksi tuli Puolan kuningas Juhanan poika Sigismund. Tämä yhdessä Venäjän pahenevien sisäisten vaikeuksien kanssa helpotti rauhanneuvotteluja, sillä Ruotsilla oli Puolan tuki takanaan. Rauha solmittiin 18. toukokuuta 1595 Inkerinmaan Täyssinässä. Uusi raja vedettiin Saimaasta Olavinlinnan itäpuolta Kainuuseen ja sieltä Inarinjärven kautta Jäämereen. Ruotsi luovutti valloittamansa Käkisalmen läänin Venäjälle, mutta Pohjois-Viro sekä Narva jäivät sille, mikä vahvisti Ruotsin asemaa Itämerellä.
