Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue
Wikipedia
Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue (PMP) (1940-luvun alusta Pienviljelijäin puolue) oli joulukuussa 1936 perustettu pientalonpoikien etupuolue.
PMP perustettiin 20. joulukuuta 1936 Seinäjoella pidetyssä kokouksessa kolmen aimmin itsenäisen järjestön toimesta. Puolueen perustajia olivat Suomen pienviljelijäin puolue (SPP), Kansanpuolue ja Pulatoimikuntien keskusliitto. Suurinta kannatusta oli edellä mainituista aiemmin nauttinut SPP, jonka pohjalle PMP:n järjestörakenne pitkälti rakennettiin. SPP:n puheenjohtaja Eino Yliruusi valittiin vetämään myös uutta puoluetta ja hänen kannattajansa olivat puolueen elimissä enemmistönä. Kansanpuolue sai myös lukuisia edustajiaan puoluejohtoon. Selvästi edellisiä pienempi pulaliike sai johtoon yhden edustajan. Puolueen nimen takana olivat kansanpuoluelaiset. Pienviljelijöiden liikkeen yhdistymisestä oli keskusteltu jo vuosia ennen asian varsinaista toteutumista.
PMP:n politiikka oli luonteeltaan populistista. Yliruusilaisilta peritty radikaali retoriikka yhdistettynä sodan ja fasismin vaaran korostamiseen löi puolueeseen kuitenkin vasemmistolaisen leiman. Kun pulatoimikuntien entiset johtomiehet pidätettiin kesällä 1937 joutui PMP:n johto vastaamaan syytöksiin kommunistien solutuksesta. Kaikki PMP:n kolme perustajajärjestöä olivat lisäksi olleet edellisvuonna julki tulleissa Etsivän keskuspoliisin (EK) Suomen kommunistisen puolueen (SKP) kansanrintamapolitiikkaa käsitelleissä muistioissa syytettyinä samasta aiheesta. PMP:n johto kiisti syytökset ja vakuutti, ettei kommunisteja ole puolueen elimissä, mikä ei kuitenkaan vakuuttanut maan oikeistoa. Osalla PMP:n jäsenistä oli kontakteja kommunisteihin.
PMP radikalisoitui puheenjohtajansa johdolla talvisotaa edeltävänä aikana ja Yliruusi kritisoi ankarasti hallituksen mielestään Saksa-myönteistä politiikkaa. Hallitukselle moinen kritiikki ei sopinut ja PMP:n äänenkannattaja Suomen Pienviljelijä lakkautettiin tasavallan suojelulain nojalla 22. marraskuuta 1939. Yliruusin kirjoittelu lehdessä nosti kritiikkiä myös oman puolueen pohjoissuomalaisten kannattajien keskuudessa ja PMP alkoi hajaantua. 1941 loikkasivat puolueen molemmat kansanedustajat Maalaisliiton eduskuntaryhmään, mutta PMP jäi Yliruusin kannattajille. EK harkitsi Yliruusin laittamista vankilaan jatkosodan aikana
PMP:llä oli perustettaessa kaksi kansanedustajaa, yksi kummastakin puolueesta, jotka vielä eduskuntavaaleissa 1936 olivat tapelleet keskenään. Presidentinvaalissa 1937 PMP kannatti K.J. Ståhlbergia. Seuraaviin eduskuntavaaleihin puolue lähti luottavaisin mielin, mutta sen äänimäärä laski. Puolue onnistui silti säilyttämään kaksi kansanedustajaansa. Eduskuntavaaleissa 1945 pelkäksi Pienviljelijäin puolueeksi nimensä vaihtanut ryhmä meni vaaliliittoon Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) kanssa jääden ilman edustajia. Viimeisen kerran hiljakseen kuihtunut puolue osallistui eduskuntavaaleihin 1954 saaden enää hieman yli tuhat ääntä.
PMP:n lehtiä olivat Suomen Pienviljelijä ja Pohjanmaan Sana. 1940 Yliruusi yritti julkaista Suomen Sanomia, joka kuitenkin lakkautettiin pian, kuten edeltäjänsä.
