Philip Anderson
Wikipedia
Philip Anderson (s. 1923) on yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko. Hän on tutkinut mm. antiferromagnetismia ja korkeiden lämpötilojen suprajohtavuutta. Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon 1977.
Anderson syntyi vuonna 1923 Indianapolisin kaupungissa Indianan osavaltiossa. Hän valmistui illinoisilaisesta high schoolista, minkä jälkeen hän suuntasi opiskelemaan Harvardin yliopistoon. Vuosina 1949-1984 eli 35 vuoden ajan hän työskenteli New Jerseyssä sijaitsevassa Bell Labs -tutkimuskeskuksessa. Työnsä ohessa hän oli Cambridgen yliopiston teoreettisen fysiikan professorina 1967-1975. Jäätyään eläkkeelle Bell Labsista 1984 hän jatkaa professorina Princetonin yliopistossa.
Vuonna 2006 Jose Soleil teki tutkimuksen tietellisissä julkaisuissa olevista viittauksista verraten artikkelissa olevia viittauksia artikkeliin tehtyihin viitauksiin, ja päätteli Andersonin olevan maailman luovin fyysikko.
