Pentti Saarikoski
Wikipedia
Pentti Saarikoski (s. 2. syyskuuta 1937, Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) on sotien jälkeisen Suomen merkittävimpiä kirjailijoita.
[muokkaa] Elämä ja ura
Saarikoski julkaisi runokirjoja 1950-luvulta lähtien kuolemaansa saakka. Hän myös suomensi useita kirjoja, kuten Homeroksen Odysseian, Aristoteleen Runousopin, James Joycen Odysseuksen ja J. D. Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa sekä suuren määrän merkittävää aikalaisproosaa etenkin englannista (Saul Bellow jne.).
Saarikoski pakinoi nimimerkillä Nenä Ylioppilaslehteen, Uuteen Suomeen ja Kansan Uutisiin. Pakinat ivasivat kirkkoa, armeijaa, politiikkaa ja kaikenlaista konservatiivisuutta. Saarikoski parodioi taitavasti virallisen Suomen juhlavaa kapulakieltä. Hän oli myös aktiivinen kommunisti ja pyrki eduskuntaan vuosina 1966 ja 1970 SKDL:n listoilta, mutta ei tullut valituksi.
Henkilönä Saarikoski oli jo ennen termin tutuksi tulemista "julkkis", jonka tekemisiä seurattiin ja joka kertoi mielellään asioistaan lehdille. Sekä hänen henkilöönsä että tuotantoonsa vaikutti rankka alkoholin käyttö. Se johti delirium-kohtaukseen ja sairaalahoitoon joutumiseen jo vuonna 1968. Silti hän ei muuttanut juomatapojaan vaan jatkoi valitsemallaan linjalla aina kuolemaansa asti.
Saarikosken elämää on käsitellyt laajasti Pekka Tarkka kaksiosaisessa elämäkertateoksessaan. Hän arvioi Saarikosken merkityksen suomalaisen kirjallisuuden historiassa erittäin suureksi mutta toteaa tämän olleen erittäin ristiriitainen persoona. Suhteen julkisuuteen on sanottu saaneen joskus hyvinkin narsistisia sävyjä.
Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja lapsensa ovat myöhemmin laatineet useita hänen elämäänsä käsitteleviä teoksia.
Hän muutti Ruotsiin 1975, ja siellä laatimassaan Tiarnia-sarjassa hän suoritti vielä lyyrisen nousun, joka herätti hämmästystä ja ihastusta.
Saarikoski on haudattu Heinävedelle Uuden Valamon luostarin hautausmaalle.
[muokkaa] Tuotanto
- Runoja (1958)
- Toisia runoja (1958)
- Runot ja Hipponaksin runot (1959)
- Maailmasta (1961)
- Mitä tapahtuu todella? (1962)
- Kuljen missä kuljen (1965)
- Ääneen (1966)
- Laulu laululta pois (1968)
- En soisi sen päättyvän (1968)
- Katselen Stalinin pään yli ulos (1969)
- Onnen aika (1970)
- Alue (1973)
- Eino Leino (runomuotoinen tutkielma) (1974)
- Ja meille jäi kiireetön ilta (yhdessä Mia Bernerin kanssa) (1975)
- Tiarnia-trilogia:
- Proosateokset
- Ovat muistojemme lehdet kuolleet (1964)
- Aika Prahassa (1967)
- Kirje vaimolleni (1968)
- Asiaa tai ei (1980)
- Euroopan reuna kineettinen kuva (1983)
- Suomennokset
- James Joyce: Odysseus (Ulysses)
- J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa
- Henry Miller: Kravun kääntöpiiri
- Antti Jalava: Asfalttikukka
- Saarikosken antiikin suomennokset
- Homeros: Odysseia (1972)
- Aristoteles: Runousoppi
- Euripides: Herakles
- Herakleitos: Yksi ja sama
- Ksenofon: Sokrates
- Sapfo: Iltatähti, häälaulu
- Theofrastos: Luonteita
- Platon: Gorgias, Faidros
[muokkaa] Muuta Saarikoskeen liittyvää kirjallisuutta
- Pekka Tarkka (toim.): Nuoruuden päiväkirjat, 1984.
- Pekka Tarkka (toim.): Juomarin päiväkirjat, Otava, 1999.
- Pekka Tarkka: Pentti Saarikoski (I 2002, II 2004)
- Janna Kantola: Tanssi yöhön, pimeään (väitöskirja gnostilaisista teemoista Saarikosken myöhäistuotannossa) (1998)
- Yrjö Hosiaisluoma: Euroopan reunalla, kosken korvalla, Like, 1998.
- Mia Berner (toim.): Din Pentti – Urval av Pentti Saarikoskis brev till sin sista hustru, Rabén & Sjögren, Kristianstad (teoksesta puuttuu ilmestymisvuosi).
- Sirkka Garam: Veljeni Pentti: Pentti Saarikoski sisaren silmin, Kirjapaja 1987.
