Penikkatauti
Wikipedia
Penikkatauti on 1)sääriluun lihaskiinnitysten ja -kudosten tulehdus. Penikkataudille tyypillistä on kipu tai arkuus säären sisäosan puolella, yleensä puolivälissä, kipua säärtä kosketettaessa tai painettaessa. Kipu on pahimmillaan juoksun alussa, mutta voi hävitä myöhemmin. Kipua saattaa myös esiintyä, kun paino asetetaan jalalle (käveleminen tai portaiden nouseminen).
Penikkatauti johtuu monesti kireistä pohjelihaksista ja akillesjänteistä, jotka aiheuttavat ylimääräistä rasitusta lihaskiinnityksille sekä liiallisesta juoksemisesta kovilla alustoilla kuten asfaltilla. Vääränlaiset tai kuluneet kengät sekä liika harjoittelu tai liian nopea harjoitusmäärän tai harjoitustehon lisäys saattavat myös aiheuttaa penikkatautia. Aloittelevat juoksijat kärsivät tästä vaivasta eniten, koska heidän jalkansa eivät ole vielä tottuneet juoksemiseen.
[muokkaa] Hoitotapa ja lääkitys
Välitön hoitotoimenpide on lepo. Juoksua ja muita jalkoja rasittavaa liikuntaa pitäisi välttää kunnes kipu hellittää eikä enää tule esiin liikkuessa.
2) on tarttuva nisäkkäiden monioireinen virustauti, jonka aiheuttaa penikkatautivirus CDV eli canine distemper virus. Suomessa penikkatautia tavataan ensisijaisesti koirilla, joiden keskuudessa se leviää pisaratartuntana hengitystie-eritteiden välityksellä. Infektoituneet koirat voivat toimia tartunnalähteinä kuukausia. Penikkataudin tavallisia ensioireita koirilla ovat lämmönnousu, sierainvuoto, silmätulehdukset, hengitystie- ja suolisto-oireet. Joillakin koirilla esiintyy polkuanturoiden ja kirsun paksuuntumista. Penikkatauti-infektio altistaa koiran bakteeritulehduksille. Taudin edetessä voi ilmaantua hermosto-oireita, kuten hallitsemattomia jalkojen tai pään lihasten nykimisliikkeitä, tuntoaistin heikkenemistä ja halvaus- ja kouristuskohtauksia. Vakavimmillaan hermosto-oireet ovat hengenvaarallisia, ja usein koira joudutaan lopettamaan.
Penikkatautia vastaan on kehitetty rokote, joka suojaa hyvin tartunnalta, jos tehosterokotuksia ei laiminlyödä.
Suomessa oli viimeksi laaja penikkatautiepidemia vuosina 1994–1995.
