Pariisin rauha (1947)
Wikipedia
Pariisin rauha solmittiin Pariisissa 10. helmikuuta 1947 Pariisin rauhankonferenssin (29. heinäkuuta–15. lokakuuta) jälkeen. Rauhansopimukset solmittiin toisen maailmansodan voittajien ja pienempien häviäjävaltioiden kanssa.
Voittoisat liittoutuneet, etupäässä Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Neuvostoliitto neuvottelivat rauhansopimukset vähäisempien akselivaltojen ja niiden kanssa liitossa olleiden maiden: Italian, Romanian, Unkarin, Bulgarian ja Suomen kanssa. Maat saivat jatkaa itsenäisinä ja niiden sallittiin liittyä Yhdistyneisiin kansakuntiin.
Rauhansopimuksiin liittyivät sotakorvaukset, lupaus pitää yllä vähemmistöjen oikeuksia ja alueluovutukset, mukaan lukien Italian siirtomaaimperiumin purkaminen. Unkarin ja Slovakian, Romanian ja Unkarin, Neuvostoliiton ja Romanian, Bulgarian ja Romanian sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiä rajoja muutettiin. Suomen osalta tämä tarkoitti Moskovassa 1944 solmitun välirauhan tekstin vahvistamista, jonka mukaan Suomi oli jo luovuttanut reilun kymmenesosan alueistaan.
Häviäjät eivät saaneet rangaista kansalaisiaan, jotka olivat tehneet yhteistyötä liittoutuneiden kanssa sodan aikana. Niitä velvoitettiin myös estämään fasististen ja muiden demokratian vastaisten järjestöjen toiminta.
[muokkaa] Sotakorvaukset
Sotakorvaukset vuoden 1938 hinnoissa:
- $360 000 000 Italialta:
-
- $125 000 000 Jugoslavialle
- $105 000 000 Kreikalle
- $100 000 000 Neuvostoliitolle
- $25 000 000 Etiopialle
- $5 000 000 Albanialle
- $300 000 000 Suomelta Neuvostoliitolle
- $300 000 000 Unkarilta:
-
- $200 000 000 Neuvostoliitolle
- $100 000 000 Tšekkoslovakialle ja Jugoslavialle
- $300 000 000 Romanialta Neuvostoliitolle
- $70 000 000 Bulgarialta:
-
- $45 000 000 Kreikalle
- $25 000 000 Jugoslavialle
[muokkaa] Sotilaalliset rajoitteet
Suomen osalta Pariisin rauhaan liittyy sotilaallisia rajoituksia mm. ohjusten ja sukellusveneiden sekä ensilinjan hävittäjälentokoneiden osalta.
