Panssariammus

Wikipedia

Panssariammus on tykinammus, joka pyrkii läpäisemään panssarointia liike-energian avulla.

Panssariammuksia on useita eri tyyppejä. Yksinkertaisin on täyskaliiperinen räjähtämätön panssariammus, eli iskuammus, joita erityisesti liittoutuneet käyttivät toisen maailmansodan aikana. Ammuksen perustyyppi on englanniksi Armor-Piercing shot, eli AP.

Toisen tyyppisissä panssariammuksissa on painavasta ja tiheästä metallista tehty penetraattori eli tunkeutuja, joka pyrkii keskittämään paljon kineettistä energiaa mahdollisimman pienelle pinta-alalle itseään pehmeämpään panssarointiin tunkeutuakseen. Osumassa kevytmetallinen vaippa jää osumassa panssarin ulkopuolelle, penetraattorin läpäistessä panssarin. Ammustyyppiä kutsutaan alikaliiperiammukseksi, tai tarkemmin sanottuna kiinteällä ohjausosalla varustetuksi alikaliiperiammukseksi. Englanniksi näitä ammuksia nimitetään nimillä HVAP (High Velocity Armor Piercing) tai APCR (Armor Piercing, Composite, Rigid). Toisen maailmansodan aikana käytetyistä alikaliiperiammuksista tunnetuimpia on saksalainen Panzergranate 40 (Pzgr. 40), jossa oli volframikarbidipenetraattori. Pzgr. 40-ammuksia valmistettiin monille eri tykeille ja kaliipereille.

Kolmas vaihtoehto ovat irtoavilla ohjausosilla varustetut alikaliiperiammukset, joiden ensimmäinen kehitysvaihe oli brittien toisen maailmansodan aikana kehittämä vakauttamaton, ns. APDS-ammus (Armor-Piercing Discarding Sabot), jossa ammuksen kuori eli ohjausosa (sabot) irtautuu lennon alkuvaiheessa. APDS-ammusten penetraattorit ovat tyypillisesti kaliiperiltaan noin 1/3 putken kaliiperista. Uudempi kehitysvaihe on nuolimainen pyrstövakavoitu alikaliiperiammus, eli nuoliammus, englanniksi APFSDS (Armor-Piercing Fin-Stabilized Discarding Sabot). Toimintaperiaate on sama kuin APDS-ammuksillakin, mutta APFSDS ammukset ovat suhteellisesti pidempiä. Nuoliammusta ei voida vakauttaa tavallisen tykistön ammusten tapaan pyörimisliikkeellä vaan vakauttamiseen tarvitaan siivekkeet. Nuoliammukset ovat APDS-ammuksia pienikaliiperisempia, esimerkiksi 1/5 tai 1/6 putken kaliiperista. APFSDS-ammus on tällä hetkellä tehokkain käytössä oleva panssariammustyyppi.

Penetraattorin valmistusmateriaalina on yleensä käytetty volframiyhdisteitä tai köyhdytettyä uraania. Köyhdytettyä uraania syntyy jätetuotteena uraanin rikastamisessa, ja sitä on hyödynnetty ammuksissa halpuutensa vuoksi maissa, joissa sitä on käytettävissä runsaasti. Osumassa syntyy uraanioksidipölyä, jonka on väitetty aiheuttavan terveyshaittoja. Useissa maissa köyhdytettyä uraania ei ole tämän vuoksi hyödynnetty.