Web Analytics
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions Palenque – Wikipedia

Palenque

Wikipedia

Palenquen raunioita
Suurenna
Palenquen raunioita

Palenque on maya-intiaanien sademetsään rakentama raunioitunut kaupunki ja arkeologisesti merkittävä alue Chiapasin osavaltiossa Meksikossa.

Alue ei ole parhaiten säilynyt maya-kaupunki tai yhtä suuri kuin esimerkiksi Tikal, mutta useat alueelta tehdyistä arkkitehtonisista ja patsaslöydöistä on luokitelty hienoimmiksi säilyneiksi esimerkeiksi maya-taisteesta. Palenque kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Alueen nimi

Alueelta kaivettu reliefi
Suurenna
Alueelta kaivettu reliefi

Kaupunki oli jo hylätty espanjalaisten saapuessa Chiapasiin. Ensimmäisenä eurooppalaisena paikalla vieraili isä Pedro Lorenzo de la Nada vuonna 1567. Paikalliset kutsuivat aluetta tuolloin nimellä Otolum, "tukevien talojen maa". Kääntäessään nimen espanjaksi de la Nada antoi alueelle nimen "Palenque", joka suomentuisi "linnoitukseksi". Sittemmin lähelle rakennettu kaupunki Santo Domingo del Palenque sai nimensä muinaisen seremoniallisen pääkaupunkin mukaan.

Mayakaupungin nimi oli ollut Lakam Ha eli "iso vesi" tai "leveä vesi". Temppeleitä ympäröi sademetsä, jossa on lukuisia lähteitä ja vesiputouksia sekä koskia. Metsässä voi tavata tukaaneja, oselotteja ja meluapinoita. Lakam Ha oli ollut klassisen kauden mayojen B'aakal-kapunkinvaltion pääkaupunki. B'aakal tarkoittaa luuta. B'aakalin dynastian aloittivat mahdollisesti jo olmeekit.

[muokkaa] Alueen tärkeimmät rakennukset

Palenquen alue oli asutettu jo preklassisella kaudella, mutta merkittäväksi kaupungiksi se kohosi vasta vuosisatoja myöhemmin. Ensimmäiset nykyäänkin pystyssä olevista ja arkkitehtonisesti kuuluisista rakennuksista oli pystytetty vuonna 600. Alueella kaivaukset jatkuvat ja sademetsän kätköistä löytyy edelleen uusia rakennuksia ja arkeologisia löytöjä.

Templo de las inscripciones. B'aakalin hallitsija Pakaal (vuosina 615-683) on jäänyt historiaan Mesoamerikan luultavasti merkittävimpänä hallitsija. Hänen hautansa muinoin punaiseksi maalatun porraspyramidin sisällä on yksi Palenquen kuuluisimmista rakennuksista. Pyramidin huipulla olevan rakennelman seiniä koristavat Pakaalin uroteoista kertovat tekstit. Lattialaattaa nostamalla ja laskeutumalla jyrkkiä portaita alas kryptaan näkee kivikoristeessa kuvauksen hallitsijasta laskeutumassa alamaailmaan Popol Vuh -eepoksen sankariveljesten hahmossa ja voittavan alisen herrat kuolemattomuuden saavuttaakseen. Turistit eivät enää saa vierailla haudassa, mutta siitä on rakennettu kopio Mexico Cityn antropologiseen museoon.

El Palacio. Alueen keskiosaa hallitsee suuri palatsi näköalatorneineen. Moneen kerrokseen rakennetun palatsin sokkeloisia käytäviä ja sisäpihoja saa tutkia maanpäällisin osin. Palatsia koristavat useat hienot patsaat sekä kaiverrukset.

Templo de la cruz, el Templo del sol ja el Templo de la cruz foliada. Kolmen askelpyramidin päällä sijaitsevat temppelit on kukin koristeltu sisältä maalauksin ja kaiverruksin. Temppeleiden katoille oli sijoitettu näyttävät kampakoristeet. Koristeet kuvaavat maya-mytologian luomakunnan puuta, mutta tutkimusmatkailijat tulkitsivat ne risteiksi.

Templo del león. 200 metrin päässä palatsista sijaitsevassa temppelissä on patsaan muodossa kuvattu mayojen pyhäksi eläimeksi jaguaariksi muuttunut kuningas istumassa valtaistuimellaan.

Templo del Conde. Varhainen tutkimusmatkailija Jean Frederic Waldeck eli tämän temppelin huipulla muutaman vuoden. Temppeli on nimetty Waldeckin mukaan, joka väitti olevansa kreivi.

Akvedukti. Otulum-joki on muutettu kiveämällä se suurilla kivilaatoilla alueen läpi ja palatsin vierestä sekä alta virtaavaksi akveduktiksi. Hallitsijat saunoivat ja kylpivät mielellään.

Pallokenttä. Palenquessa tunnettiin jokin mesoamerikkalaisen pallopelin muodoista.

[muokkaa] Kaupungin rappio

Teorioiden mukaan muiden maya-kaupunkien tavoin myös B'aakalin väestöllinen kuormitus lisääntyi yli alueen katokyvyn 700-luvulla. Vuoden 800 jälkeen alueelle ei rakennettua uusia seremoniallisia rakennuksia. Maanviljelysväestö eli alueella muutaman sukupolven ajan, mutta sittemmin kaupunkia ympäröivä sademetsä kasvoi umpeen ja peitti alleen rakennukset.

Alue oli hyvin harvaan asuttua espanjalaisten saapuessa 1520-luvulla.

[muokkaa] Alueen moderni historia

[muokkaa] Hallitsijat

Lista Palenquen hallitsijoista valtakausien mukaan:

  • K'inich K'an B'alam II ("Chan Bahlam II")K'uk B'alam I, 431 - 435
  • "Casper" (lempinimi; muinaista mayakielistä nimeä ei ole käännetty; tunnetaan myös nimellä "11 Rabbit"), 435 - 487
  • B'utz Aj Sak Chiik 29 July, 487 - 501
  • Ahkal Mo' Naab I, 501 - 524
  • tieto puuttuu?
  • K'an Joy Chitam I, 529 - 565
  • Ahkal Mo' Naab II, 565 - 570
  • tieto puuttuu?
  • K'an B'alam I, 572 - 583
  • Yohl Iknal (nainen), 583-604
  • Aj Ne' Ohl Mat, 605-612
  • Pacal I, 612
  • Sac-Kuk (nainen), 612-615, kuollut 640
  • K'inich Janaab' Pakal ("Pacal II"; "Pacal the Great"), 615-683
  • K'inich K'an B'alam II ("Chan Bahlam II"), 683-702
  • K'inich K'an Joy Chitam II, 702-711
  • Xoc (regent for Kan-Joy Chitam II), 711?- ~722
  • K'inich Ahkal Mo' Naab III ("Chaacal III"), 722 - jälkeen 729
  • K'inich Janaab' Pakal ("Pacal III"), ~742
  • K'inich K'uk B'alam II 8 March, 765 - ?
  • Wak Kimi Janhb' Pakal ("Pacal IV"), 799 - ?


Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Palenque.


Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.
THIS WEB:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2006:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu