Pahkasika (lehti)

Wikipedia

Pahkasika on suomalainen huumorilehti. Se alkoi ilmestyä vuonna 1975. Lehteä julkaistiin aina vuoteen 2000 asti. Lehden päätoimittaja oli sen koko ilmestymisen ajan Markku Paretskoi ja sitä kustansivat pääasiassa Fanzine Oy (vuoteen 1985) ja Banana Press Oy (1985-2000). Lehti ilmestyi aluksi satunnaisesti, sittemmin neljä kertaa ja aivan lopuksi kolme kertaa vuodessa.

Sisällysluettelo 1 Pahkasian historia 2 Pahkasian merkitys 3 Pahkasiassa ilmestyneitä sarjakuvia 4 Piirtäjiä 5 Aiheesta muualla 6 Lähteet

[muokkaa] Pahkasian historia

Pahkasian perustivat vantaalaiset lukio-opiskelijat Jukka Mikkola, Markku Paretskoi ja Paul Öhrnberg. Ensimmäinen numero oli varastetulla käsikäyttöisellä vahakopiokoneella monistettu pieni painos, joka myytiin 1975 lakkiaispäivänä koulun tiloissa. Nimi Pahkasika tuli Öhrnbergin käyttämästä haukkumasanasta.

Lehden ei ollut tarkoitus jatkaa ilmestymistään ensimmäisen numeron jälkeen, mutta suuren suosion takia tekijät päättivät julkaista uusia numeroita.^[1]

Seuraavat numerot Pahkasika-lehdestä ilmestyivät satunnaisesti Helsingissä. Ne painettiin vahakopiokoneella, sähkötoimisella vahakopiokoneella ja kaksi numeroa jopa eduskunnan ja Shellin Suomen pääkonttorin painokoneilla – salaa. ^[1]

Paretskoi opiskeli ylioppilastutkinnon suoritettuaan Tampereen yliopistossa ja jatkoi lehden tekoa 1970-luvun loppupuolella. Samaan aikaan ilmestyneillä monenlaisilla rock- ja punk-lehdillä oli pieni vaikutus Pahkasian ilmestymisen jatkamiseen. Jukka Mikkolan välityksellä yksi numero Pahkasika-lehteä jopa jaeltiin punk-kokoelman "kansilehtenä". Pahkasian toimitus siirtyi samaan aikaan lopullisesti Helsingistä Tampereelle.

Yhteydet musiikkilehdistöön tulivat lopulta pysyviksi, kun Soundi-lehteä kustantanut Fanzine Oy otti Pahkasian julkaisulistalleen 1980-luvun alussa. Tosin Pahkasika ei enää itse tuottanut musiikkia sivuavia artikkeleita, vaan profiloitui selkeästi absurdia huumoria ja parodiaa julkaisevaksi pilalehdeksi. Samoihin aikoihin lehteen tuli töihin sen merkittävimpiin hahmoihin kuulunut toimittaja-kirjailija Juha Ruusuvuori.

Kustantajan talousvaikeudet saivat aikaan sen, että Pahkasika lopetti kustannussuhteen Fanzinen kanssa ja perusti oman kustantamonsa, Banana Press Oy:n vuonna 1985. Paretskoi jatkoi Pahkasian päätoimittajana ja Ruusuvuoresta tuli uuden kustantajan toimitusjohtaja. Pahkasian levikki oli parhaimmillaan 35000 ^[2] ja toiminta kannattavaa.

Laman aikana 1990-luvun alussa Pahkasian toiminta alkoi hiipua. Sen levikki laski alle kymmeneen tuhanteen ^[2] ja mm. Juha Ruusuvuori lopetti työsuhteensa lehteen. Lehteä kustantaneen Banana Pressin liiketoiminta alkoi painottua yhä voimakkaammin postimyyntiin, kunnes vuonna 2000 lehti päätettiin lopettaa.

^{[3] [4] [5]}

[muokkaa] Pahkasian merkitys

Pahkasika oli aikanaan Suomen ainoa jatkuvasti ilmestyvä, kotimainen huumorijulkaisu. 25 vuoden lehdet sisältävät yhteensä yli 6000 sivua^[2]. Pahkasian avustajakuntaan on kuulunut monia myöhemmin merkittävään asemaan nousseita suomalaisia toimittajia. Tällaisia ihmisiä ovat olleet mm. juontaja Simo Frangén, toimittaja Pasi Heikura, kirjailija Juha Ruusuvuori, graafikko Teemu Suviala ja toimittaja Taina West.

Lehden käyttämä tyyli yhdisteli ylä- ja alatyyliä luoden jossain määrin omanlaisensa lajityypin, Pahkasika-huumorin. Monet lehdessä näkyneet ilmaukset ja sanonnat ovat jääneet arkikieleen.

Kouvolan kaupunki taistelee yhä Pahkasian Savo-Karjalan matkaoppaassa lanseerattua lausetta "Kouvola on Suomen turhin kaupunki" vastaan. Silti yhä uudet sukupolvet tuntevat lauseen ja käyttävät sitä.

[muokkaa] Pahkasiassa ilmestyneitä sarjakuvia

• Hemmo Paskiainen
• Jurpo
• Miihkali
• Pahkeinen
• Pallopäät
• Peräsmies
• Vanhat herrat

[muokkaa] Piirtäjiä

• Jouko Nuora
• Sampo Asikainen
• Heikki-Pekka Miettinen
• Hannu Pyykkönen
• Timo Mäkelä
• Ave Koskela

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pahkasian kustantaja (1985-2000): Banana Press Oy

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^1,0 1,1 Paretskoi, Markku: "Tiesitkö tämän Pahkasiasta?", Pahkasika 2/91, Tampere 1991
2. ↑ ^{2,0 2,1 2,2} Johanna Vehkoo: Nyt ei ole enää kenelläkään kivaa - In memoriam: Pahkasika 1975-2000 Aviisi 2000:15. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Tampere 2000 (verkkoversioon viitattu 7.8.2006)
3. ↑ Jami Järvinen: "Jos se ei ole totta, niin se on hyvin keksitty – Pahkasika-lehden yhteys 1970-luvun punk-lehdistöön ja suomalaiseen gonzo-journalismiin", AMK-opinnäytetyö. Viestinnän koulutusohjelma, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2004
4. ↑ Markku Paretskoi (toim.): "Pahkasian 10-vuotisjuhlakatalooki". Fanzine Oy, Tampere 1985
5. ↑ Vesa Sirén: "Lähtökohtia vaihtoehtojournalismin tutkimiseen", Tiedotusopin pro gradu. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos, Tampere 1993