Oselotti
Wikipedia
| Oselotti | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Oselotti |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Oselotti (Leopardus pardalis, "pieni leopardi"). Nimi oselotti tulee nahuatlin kielestä, sanasta ocelotl, sekä azteekin kielestä, sanasta tlalocelot, tarkoittaen peltotiikeriä (sanatarkasti pellon/peltojen suuri kissa).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Oselotti on melko pieni, mutta se lasketaan isoihin kissapetoihin kuuluvaksi. Oselotti on pituudeltaan 100-150 cm, josta häntä on 30-45 cm. Aikuinen eläin on noin 10 - 16 kg:n painoinen. Ruumiinrakenteeltaan oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen, hännän kuitenkin ollessa pitempi kuin ilveksellä. Oselotin turkin pohjaväri on kellanruskea, kuviot ovat tummanruskeita tai mustia. Vatsapuolen turkki huomattavasti vaaleampi. Oselotin turkin kuviointi ja yleisvärisävy vaihtelee suuresti elinympäristön mukaisesti. Oselotti on arka eläin ja kiipeilee taitavasti puissa.
[muokkaa] Levinneisyys
Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Oselotti pitää sade- ja mangrovemetsistä, se ei viihdy avoimessa maastossa.
Oselotit ovat uhanalaisia eläimiä. Ennen niitä salametsästettiin niiden kauniin turkin takia, ja nykyään oselotteja onkin Teksasissa jäljellä enää vain noin 120. Turkiskaupan säännöstely on kuitenkin elvyyttänyt kantaa. Maailmanlaajuinen oselottikanta arvioidaan tänä päivänä 800 000 - 3 000 000 yksilön kokoiseksi.
[muokkaa] Ravinto
Oselotti lähtee iltayöllä piilostaan metsästysretkilleen. Vaikka oselotti on hyvin taitava kiipeilijä, suurin osa ravinnosta koostuu maalla liikkuvista pieneläimistä. Oselotit voivat metsästää yksin tai puolison kanssa. Metsästäessä oselotit kommunikoivat naukumalla. Sen ravinto vaihtelee vuodenaikojen mukaan, mutta koostuu lähinnä hiiristä, rotista ja muista pienistä maankamaralla elävistä jyrsijöistä. Oselotti syö myös mm. kaniineja, käärmeitä, liskoja ja lintuja. Sadekausina se voi pyydystää myös kaloja ja maalla eläviä äyriäisiä jotka runsastuvat näinä aikoina.
Oselotti pyydystää isompien kissaeläinten tapaan hiipien. Oselotille hajuaisti on hyvin tärkeä pyydystäessä, mutta sillä on myös erittäin hyvä hämäränäkö. Oselotti metsästää poikkeuksetta öisin.
[muokkaa] Reviiri ja lisääntyminen
Oselotilla on kissaeläinten tavoin suhteellisen laaja reviiri. Kissaeläinten tapaan oselotti on myös suurimmaksi osaksi yksin elävä, vaikkakin se saattaa joskus jakaa lepopaikkansa toisen samaa sukupuolta olevan oselotin kanssa. Oselotti puolustaa reviiriään varsin raivokkaasti. Joskus nämä reviirikiistat johtavat toisen osapuolen kuolemaan, mikä on epätavallista kissaeläinten yhteydessä.
Pariutumisen jälkeen naaras etsii itselleen luolan, tyhjän puunrungon tai tiheän, mieluiten piikikkään pensaikon johon se tekee pesän. Naaras kantaa noin 70 päivää, ja synnyttää yleensä 2-4 pentua. Pennut syntyvät syksyllä. Pennut ovat monien muiden kissaeläinten tavoin syntyessään sokeita. Emo imettää pentuja noin kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen pennut saavat vain kiinteää ravintoa. Pennut itsenäistyvät kahden vuoden ikäisenä ja jättävät emon lähtien omille teilleen.
| Kissaeläimet |
|---|
| Isot kissat |
| gepardi | jaguaari | leijona | leopardi | lumileopardi | puuma | tiikeri |
| Keskikokoiset |
| aavikkoilves | ilves | jaguarundi | margai | oselotti | puuleopardi | servaali | tiikerikissa |
