Orvaskesi
Wikipedia
Orvaskesi eli epidermi (epidermis) on selkärankaisten ihon uloin kerros.
[muokkaa] Orvaskeden tehtävä
Orvaskesi toimii ihmisen suojana ulkomaailmaa vastaan. Sen happamuus, solujen väliset liitokset (junktionaalinen kompleksi) ja mikrofloora suojaavat elimistöä pieneliöiltä. Lisäksi talirauhasten erittämä tali estää vesiliukoisia aineita tunkeutumasta epiteelin läpi. Orvaskeden kautta poistuu myös pieni määrä kuona-aineita esimerkiksi ihon hilseillessä ja ihon hikirauhasten kautta.
[muokkaa] Orvaskeden rakenne
Orvaskesi on paksuudeltaan keskimäärin 0,1mm; kasvoissa sen paksuus on ainoastaan 0,02mm, mutta jalkapohjissa jopa 5mm. Se on kerrostunutta keratinisoitunutta kuutioepiteeliä, joka kestää hyvin kulutusta. Orvaskedessä ei ole muiden epiteelien tapaan lainkaan verisuonia vaan se saa ravintonsa viereisten sidekudosten verisuonista. Samalla kun ravintoaineita siirtyy orvasketeen, kuona-aineita poistuu verisuoniin. Ihmisen orvaskesi muodostuu marraskedestä, joka koostuu kuolleista keratinisoituneista ihosoluista eli keratinosyyteistä, ja eläviä soluja sisältävästä kerroksesta, jonka osia ovat järjestyksessä kirkassolukerros, jyväiskerros, okasolukerros sekä tyvisolukerros. Tyvisolukerroksessa eli tyvikerroksessa on kantasoluja, joista muodostuu jatkuvasti uusia ihosoluja. Nämä ihosolut edelleen jakautuvat ja siirtyvät kohti ihon pintaa. Pintaa kohti kulkiessaan niihin kerääntyy rikkipitoista keratiinia ja ne kuolevat. Nämä keratiinin täyttämät, levymäiset ja kuolleet solut muodostavat ihon uloimman osan, sarveiskerroksen eli marraskeden, joka on eräänlainen ihon kulutuspinta. Sen pinnasta irtoaakin jatkuvasti soluja hilseenä samalla, kun uusia syntyy kantasoluista, joten koko orvaskesi uudistuu jatkuvasti. Ihon värin määräävät tyvisolukerroksessa olevat melanosyytit, jotka erittävät ihoon melaniinia. Tummaihoisten ihossa on enemmän melaniinia kuin vaaleaihoisten. Melanosyytit suojaavat elimistöä ultraviolettisäteilyltä erittämällä melaniinia. Melaniinia on myös silmän värikalvossa eli iiriksessä sekä silmän pohjan pigmenttiepiteelissä, joka estää valon heijastumista takaisin silmästä.
