Ontologia

Wikipedia

Filosofia

Filosofi · Filosofeja
Koulukuntia ja oppeja
Osa-alueita
Estetiikka · Etiikka · Logiikka · Metafysiikka · Ontologia · Tietoteoria
Erityistieteiden ja tutkimusalojen filosofioita
Biologian · Fysiikan · Historian · Kielen · Matematiikan · Oikeuden · Politiikan · Taiteen · Tieteen · Tietojenkäsittelytieteen · Uskonnon · Yhteiskunnan · Yhteiskuntatieteiden
Historia
Länsimainen filosofia Itämainen filosofia

Ontologia eli oppi olevaisesta (kreikan sanoista ὄν, ὄντος 'oleminen' ja -λογία 'oppi') on filosofian ja erityisesti niin kutsutun metafysiikan osa, joka tarkastelee todellisuuden yleistä luonnetta ja pohtii, millainen ympäröivä todellisuus on. Ontologian perimmäinen kysymys kuuluu: ”Mitä on olemassa?”

Jotkut filosofit, erityisesti platonilaiset, ovat ajatelleet, että kaikki käsitteet viittaavat olemassa oleviin olioihin (ideaoppi). Toiset filosofit taas katsovat, että jotkin käsitteet eivät viittaa sinänsä olemassa oleviin asioihin vaan ne ovat enemmänkin vain viittauksia asioiden tai tapahtumien kokonaisuuksiin. Esimerkiksi sana "mieli" tai "sielu" viittaa mielen tai sielun varsinaisen olemassaolon sijasta joukkoon henkilön kokemia sielullisia tapahtumia, "yhteiskunta" viittaa joukkoon yhteen kuuluvia henkilöitä, ja "geometria" viittaa joukkoon tietynlaisia älyllisiä toimintoja.

Jokaisen ontologisen teorian tulee siis selittää, mitkä käsitteet liittyvät olioihin, mitkä eivät, miksi, ja mitä olevaisen luokkia tästä seuraa. Kun tarkastellaan tällä tavoin sellaisia käsitteitä kuin "elektroni", "energia", "onnellisuus", "aika", "totuus", "kausaliteetti" ja "jumala", ontologia osoittautuu keskeiseksi monelle filosofian ja muidenkin tieteiden osalle.

[muokkaa] Ontologisia kysymyksiä

Ontologisia kysymyksiä ovat muun muassa:

Mitä on olemassa?
Mitä on olemassaolo?
Onko todellisuutta olemassa?
Millainen todellisuus on?
Mitkä ovat aineellisia kappaleita?
Voidaanko määritellä, mitä tarkoittaa, että aineellinen kappale on olemassa?
Mitä ovat olion ominaisuudet?
Mikä muodostaa olion identiteetin?
Mitä ovat suhteet?
Onko olemassa olemassaolon luokkia?
Mitkä ovat perustavimmat olemassaolon luokat?
Onko olemassaolo ominaisuus?
Miten ja milloin olio lakkaa olemasta olemassa?
Mitä on olioiden muuttuminen?
Miksi jotain on olemassa, sen sijaan että ei olisi mitään?
Onko todellisuus perimmältään ainetta vai henkeä, vai ovatko ne itsenäisiä todellisuuden lajeja?
Onko inhimillinen tietoisuus itsenäinen, ruumiista riippumaton olio (kuten "mieli" tai "sielu")?

Ontologian tärkeimpiä käsitteitä ovat:

universaalit eli yleiskäsitteet tai yleiset ominaisuudet
substanssi eli aine tai itseis- tai perusaines, itsenäinen olio, olio sinänsä (Immanuel Kantin das Ding an sich)
aksidenssi eli olion ominaisuus, jota ei voi olla ilman substanssia eli perusainesta.

Kysymykset nostavat esiin yhden filosofiseen lähestymistapaan liittyvän ongelman: filoaofia edellyttää näiden kysymysten jatkuvaa pohdiskelua, eikä sillä ole selkeää keinoa kyselyn lopettamiseksi. Monissa erityistieteissä ja esimerkiksi teologiassa eli jumaluusopissa sen sijaan omaksutaan jokin suhteellisen vakaa peruskäsitys eli fundamentaaliontologia, jossa käsitys esimerkiksi kosmologiasta, moraalista tai estetiikasta on vakiintunut.

[muokkaa] Perinteiset ontologiset näkökulmat

Mitä todellisuus on?

Materialismi eli aineellinen todellisuuskäsitys: todellisuus on ainetta.
Idealismi eli sieluttava (ei-aineellinen) todellisuuskäsitys: todellisuus on henkeä.

Onko todellisuus olemassa?

Realismi: todellisuus on olemassa meistä riippumatta. (Realismi-sanan merkitys on vaihdellut; sitä on käytetty esimerkiksi joskus materialismin, joskus idealismin merkityksessä.)

Riippuuko todellisuus meistä, vai onko se itsenäinen?

Subjektivismi: todellisuuden olemassaolo riippuu meistä.
Objektivismi: todellisuus on olemassa meistä riippumatta.

Montako todellisuutta on olemassa?

Monismi: yksi (kreikan sanasta monos).
Dualismi: kaksi (kaksijakoinen todellisuuskäsitys).
Pluralismi: useita (monijakoinen todellisuuskäsitys).

Onko vapaa tahto vain harhaa?

Determinismi eli lainalaisuusoppi: kaikki – ihmisetkin – toimivat täsmälleen luonnonlakien mukaisesti tai muuten ennalta määräytyneellä tavalla. Teoriassa tulevaisuuden voi laskea.
Indeterminismi eli satunnaisuusoppi: esimerkiksi ihmisillä on vapaa tahto, jota he noudattavat.