Olavi Heinonen
Wikipedia
Olavi Heinonen on syntynyt 1938. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja korkeimman oikeuden kaikkien aikojen nuorin jäsen. Hänen väitöskirjansa on rikosoikeuden alalta, "Velallisen konkurssirikoksesta", vuodelta 1966.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti Heinosen korkeimman oikeuden tuomariksi vastoin korkeimman oikeuden kantaa Heinosen ollessa vain 32-vuotias rikosoikeuden apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Hän toimi tuolloin myös eduskunnan lakivaliokunnan sihteerinä. Sittemmin hänet valittiin korkeimman oikeuden presidentiksi vuonna 1990 korkeimman oikeuden yksimielisellä tuella. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2001 lopussa.
Heinonen toimi virkansa perusteella myös Valtakunnanoikeuden puheenjohtajana vuonna 1993 kun käsiteltävänä oli ministeri Kauko Juhantaloon kohdistettu syyte.
Heinonen toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 1986 - 1989. Hän toimi Vankilaoikeuden puheejohtajana 1975-84.
Heinonen on Turun yliopiston kutsuma oikeustieteen kunniatohtori vuodelta 1995. Hänet on valittu vuoden Ressuksi vuonna 2002.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.kko.fi/29600.htm Korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevónin puhe Olavi Heinosen muotokuvan paljastustilaisuudessa 7.5.2004
 |
Edeltäjä: Curt Olsson |
Korkeimman oikeuden presidentti 1990–2001 |
Seuraaja: Leif Sevón |
