Ola Fogelberg

Wikipedia

Ola "Fogeli" Fogelberg (20. heinäkuuta 1894 - 25. elokuuta 1952) tunnetaan parhaiten Pekka Puupää -sarjakuvan luojana. Hän oli myös kirjailija, graafikko, taidemaalari, mainospäällikkö, toimittaja, animaation pioneeri, urheilija ja keksijä. Keksinnöilleen hän hankki lukuisia patentteja. Hän myös harrasti taikatemppuja, purjehdusta ja oli vapaapalokuntalainen.

Nuorena miehenä Fogelberg oli innokas puolimaileri, lempinimeltään "Fogeli från Ågeli", siis Oulunkylästä. 19-vuotiaana hän alitti ensimmäisenä suomalaisena Suomen maaperällä kaksi minuuttia 800 metrillä ajalla 1.59,3, Tahko Pihkala oli alittanut kaksi minuuttia aikaisemmin ulkomailla. Myöhemmin hän liittyi urheiluseura Jyryyn ja suunnitteli TUL:n lipun.

Ola Fogelberg aloitti 1918 Elannossa mainospiirtäjä pestaajanaan Väinö Tanner. Fogelbergista tuli 1920-luvun puolivälissä Elannon ensimmäinen mainospäällikkö vuoteen 1945 saakka. Elannon kuuluisa tulitikkuetiketti on hänen suunnittelemansa.

Fogelberg loi sarjakuvahahmon Janne Ankkanen yhdessä Jalmari Finnen kanssa. Tämä poliittissävyinen sarjakuva ilmestyi 1917-1918 Suomen Kuvalehdessä, mutta kansalaissodan puhjettua sitä ei aran sisältönsä vuoksi enää sillä hetkellä julkaistu. Kansan Kuvalehdessä sitä julkaistiin myöhemmin vuosina 1943-1944.

Pekka Puupää esiintyi ensimmäisen kerran 30. huhtikuuta 1925 Kuluttaja-lehden sivuilla, sittemmin Me kuluttajat- ja Me-lehdissä.

Pekka Puupää mainosti hassuttelujensa ohella edistysmielistä osuuskauppaliikettä ja otti kantaa sen ajan yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Menestyksekkäin sarja oli sotien jälkeen, jolloin Puupää-sarjakuvat menivät kaupaksi 60000-70000 kappaleen painoksina. Pekka Puupää -albumeja ilmestyi vuoteen 1976 mennessä 33 kpl ollen kaikkien aikojen myydyin suomalainen sarjakuva. Suomenruotsalainen Fogelberg ei koskaan oppinut suomea kunnolla, mutta hän loi suomalaisen viihteen arkkityypin joka oli välivaihe hölmölaissaduista Uuno Turhapuroon. Työnsä hän signeerasi lempinimellänsä Fogeli.

Fogelin muut sarjakuvat olivat Pupu ja Pelle (1926-1934) Kuluttajain lehdessä, Herra Pätkä (1929-1943) Työtoveri-lehdessä, Avulias Aatu (1930-1932) Suomen Kuvalehdessä ja Kalle Viksarissa.

Käydessään vuonna 1927 Yhdysvalloissa Ola Fogelberg tutustui animaatiotekniikkaan. Matkalle hän oli ottanut mukaansa yli viiden minuutin piirretyn Pekka Puupää -filmin, joka on sittemmin kadonnut. Hän esitti filmin kuuluisalle animaattorille, Max Fleischerille. New Yorkissa hän haki patenttia Iris-painomenetelmälleen, mutta vastaava menetelmä oli jo patentoitu.

Keksijänä hän patentoi neljä keksintöä ja keksi lisäksi mm. hiihtomonojen hakaset, joihin nauha oli helppo pujottaa.

Fogelbergin poika Bengt kaatui jatkosodassa ja vävypoika teloitettiin rintamakarkurina.

Sodan jälkeen Fogelberg jätti eropaperinsa Elannolle ja osti tilan Tammisaaresta ja ilmoitti alkavansa kalastajaksi.

Fogelbergin kuoleman jälkeen Suomen Filmiteollisuus teki Pekka Puupäästä 13 elokuvaa. Esa Pakarinen ja Masa Niemi olivat Pekka ja Pätkä. Fogelin leskelle maksettiin oikeuksista vain kertakorvaus 50000 markkaa.

Fogelbergin tytär Toto Kaila (s. 1924) piirsi ja kirjoitti Pekka Puupää-sarjaa 1953-1976.

[muokkaa] Bibliografia, kuvittaja ja tekijä ellei toisin mainita

Mukana eivät ole Pekka Puupää -albumit

• Jalmari Finne, Janne Ankkanen sotajalalla (Otava, 1918)
• Harhateillä (Työväen sanomalehti, 1921)
• Jussi ja Maija ja Isolaiska, kuvakirja (Työväen kirjapaino, 1922)
• ABC bok utgiven av Centrallaget, muut tekijät Arvid Lydecken ja Yrjö Yrjölä, (Centrallaget för andelslagen i Finland, 1924)
• Mitä Elannon pihatonttu kertoi, tekstin runoillut Kronos (Elanto, 1925)
• Pekka Puupää kuvakirja Suomen lapsille, tekstin runoillut Lyyli Takki (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1926)
• Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta, tarinan kirjoitti Unilukkari (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, 1928)
• Myyjän katekismus 9 kysymystä ja 100 vastausta, toim. Onni Toivonen (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, 1929)
• Skogstomten (Bildkonst, 1930)
• Elden är lös! (Helsingfors F.B.K., 1936)
• Tuli on irti! (Helsingin V.P.K., 1936) (yhteijulkaisu Elder är lös -kirjasen kanssa)
• Kun yhdessä sen teemme, yksinäytöksinen tapahtuma maalaiskylässä, Pekka Puupään kodissa - Jäsenhankintapropaganda 1, (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1949)
• Salaman sarjakuvakirja (Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama, 1954)
• Lauttasaari - helmi Helsingin kruunussa, toim. Kauko Mustonen ja Kalevi Pykälä (Lauttasaaren kustannus - Lauttasaaren säätiö , 1976)

Lähteitä: Rislakki-Sandell: Tavallinen puupää! Ola Fogelbergin ja hänen Pekkansa tarina. Tammi 2005.