Ohdakeperhonen
Wikipedia
| Ohdakeperhonen | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
Ohdakeperhonen (Vanessa cardui)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Ohdakeperhosen siipien kärkiväli on n. 4-6 cm. Ohdakeperhonen on yläpuolelta huomiotaherättävä perhonen, taustaväri on oranssinkeltainen, jota koristavat mustat ja valkoiset täplät. Alapuolelta lajin siivet ovat vaaleanharmaan, vaaleanruskean ja punaisen kirjoma, takasiivissä on myös silmätäpliä. Lennossa laji näyttää kellertävältä.
[muokkaa] Levinneisyys ja lentoaika
Ohdakeperhosella on vakituinen kanta Suomessa vain satunnaisesti talvehtimisen kannalta edullisina vuosina. Laji on kosmopoliitti vaeltaja, joka lentää pitkiäkin matkoja. Sitä tavataan mm. Islannissa, jossa ei ole vakituisia päiväperhosia.
Ohdakeperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Voi esiintyä vaeltajana kesällä muinakin aikoina.
[muokkaa] Elinympäristö ja elintavat
Ohdakeperhonen elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa ja joutomailla. Mikäli ohdakeperhosella on kanta Suomessa, keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii, usein vajoissa, autotalleissa tai muissa ulkorakennuksissa.
[muokkaa] Ravintokasvit
Ohdakeperhosen toukat ovat oligofageja ja syövät mm. nokkosta (Urtica) ja ohdakkeita. Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Amiraalit saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.
