Nummikirvinen
Wikipedia
| Nummikirvinen — Elinvoimainen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Nummikirvinen (Anthus campestris) on keskikokoinen muuttolintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 16-18 cm, siipien kärkiväli 27 cm, paino 23 g.
Suurikokoinen, vaalea kirvinen. Västäräkkimäinen. Selkäpuoli hiekanvärinen, alapuoli valkea. Rinnan sivuilla vähäistä viirutusta. Koivet vaalean punertavat. Nuoren linnun selkäpuoli tummaviiruinen.
Ääni hieman varpusmainen "tsirp". Laulu on västäräkkimäinen lyhyt säe, jota esittää rytmikkäästi aaltoilevassa laululennossa.
Juoksee maassa kyyryssä ja piiloutuu usein heinikkoon. Lento västäräkkimäistä.
[muokkaa] Levinneisyys
Nummikirvinen pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla sekä Pohjois-Afrikassa, ja talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa. Pohjois-Euroopan kanta on taantunut. Suomesta on muutamia pesälöytöjä lähinnä Turun ja Hangon seuduilta. Laji on tavattu Suomessa n. 200 kertaa. Havainnot keskittyvät toukokuulle. Havaintojen määrä ei ole kasvanut, vaikka havainnoinnin teho on lisääntynyt voimakkaasti, ja nykyään nummikirvisiä ei havaita kuin joitakin yksilöitä vuosittain.
[muokkaa] Elinympäristö
Nummikirvisen elinympäristöä on avoin maasto: arot, nummet, hiekkaharjut, ratapenkat ja täytemaa-alueet.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on maassa mättään kupeessa. Munia on 4-5, vaaleita ja täplikkäitä. Naaras hautoo n. 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä vajaan 2 viikon ikäisinä, emot huolehtivat niistä vielä parisen viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Nummikirvinen on hyönteissyöjä, joka syö myös matoja ja nilviäisiä.
