Nollatutkimus
Wikipedia
Nollatutkimuksella tarkoitetaan tieteellistä tutkimusta, jolla ei ole tieteellistä arvoa: tutkimuksen tuloksilla ei ole suurempia seurauksia tai ne eivät johda jatkotoimiin. Nollatutkimuksen tulos on toisin sanoen yhdentekevä tai etukäteen itsestään selvä. Nollatutkimus eroaa pseudotutkimuksesta siten, että se käyttää oikeita tieteellisiä menetelmiä ja työkaluja ja noudattaa tieteellisen prosessin kulkua asianmukaisesti.
Pelkästään aiempaa tutkimusta toistava ja myötäilevä tutkimus on myös määritelmällisesti nollatutkimusta. Sen sijaan jos tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa alkuperäisen tutkimuksen kanssa, tutkimuksella on tieteellistä arvoa.
Nollatutkimus voi olla hyödyllistä, jos sen tarkoituksena on opettaa tutkimuksen tekijälle tieteellistä metodiikkaa ja tieteellistä kirjoittamista. Melko suuri osa maisterintasoisten tutkintojen opinnäytetöistä on nollatutkimusta. Sen sijaan lisensiaatin ja tohtorin opinnäytetöillä täytyy olla jotain tieteellistä arvoa.
Nollatutkimusta käytetään myös haukkumasanana. Varsinkin humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä tutkimuksesta puhuttaessa muiden tieteenalojen edustajat tai maallikot käyttävät usein nollatutkimus-leimaa, koska eivät ymmärrä tutkimuksen kohdetta riittävästi.