Nika-kapina
Wikipedia
Nika-kapina (kreik. ἡ στάσις τοῦ Νίκα) tapahtui Bysantin valtakunnan pääkaupungissa Konstantinopolissa tammikuussa vuonna 532. Kapinan yhteydessä suuria osia kaupungista paloi maan tasalle ja peräti 30 000–50 000 ihmistä menehtyi. [1]
Antiikin Roomassa ja Bysantissa hevosurheilu oli suosittua ja kilpa-ajojen katsojat olivat järjestäytyneet ns. sirkuspuolueisiin. Roomassa puolueita oli ollut neljä, ja ne oli nimetty suosikkijoukkueen käyttämän värin mukaan. 500-luvun Bysantissa oli vain jäljellä kaksi puoluetta, "siniset" ja "vihreät". Kummallakin puolueella oli paljon vaikutusvaltaa. Sirkuspuolueita voitaisiin verrata niin huligaaneihin kuin poliittisiin puolueisiin. Puolueiden jäsenillä oli mm. tapana huudella keisarille omia vaatimuksiaan kilpa-ajojen yhteydessä. Puolueilla oli myös yleensä korkea-arvoisia kannattajia. Esimerkiksi keisari Justinianus I oli itse sinisten kannattaja. Sirkuspuolueilla oli tapana mellakoida ja esimerkiksi keisari Anastasiuksen aikana tapahtui peräti kymmenen mellakkaa, jotka voidaan liittää sirkuspuolueisiin.
Nika-kapinan taustana oli se että vuonna 531 eräät sinisten ja vihreiden edustajat tuomittiin murhasta ja heidät oli tarkoitus hirttää. Pari heistä pääsi karkaamaan 10. tammikuuta 532 ja he pakenivat kirkkoon, jonka ympärille kerääntyi kiihtynyt ihmisjoukko. Keisari Justinianus neuvotteli juuri rauhasta persialaisten kanssa ja nyt pääkaupungissa oli samalla syntynyt mahdollinen kriisi. Kansa oli myös kiukuissaan korkeasta verotuksesta. Rauhoittaakseen tilannetta Justinianus julisti kilpa-ajot pidettäväksi 13. tammikuuta ja perui tuomiot.
Kilpa-ajot pidettiin niin kuin oli luvattu. Aluksi ihmiset vain huusivat erilaisia solvauksia Justinianusta kohtaan, mutta päivän lopulla katsojat alkoivat huutamaan Nika ("voitto"), tavanomaisten "vihreä" ja "sininen"-huutojen sijaan. Tämän jälkeen alkoi yleinen mellakka. Ihmismassat yrittivät hyökätä keisarillista palatsia vastaan, mutta eivät onnistuneet. Seuraavien päivien ajan palatsi oli periaatteessa piiritettynä.
Eräät senaattorit näkivät nyt tilaisuutensa päästä eroon Justinianuksesta, joka nähtiin nousukkaana. Senaatin tukemana mallakoitsijat vaativat nyt että Justinianus erottaisi eräitä hänen virkamiehistään joita kansa erityisesti vihasi. Erotettaviksi vaadittiin verotuksesta vastaavaa prefekti Johannes Kappadokialaista ja lainsäädännön uudelleenkirjoittamisesta vastaavaa kvestori Tribonianusta. Lopulta he julistivat uudeksi keisariksi Hypatiuksen, joka oli entisen keisari Anastasiuksen veljenpoika.
Justinianus oli jo valmis pakenemaan pääkaupungista, mutta keisarinna Theodora sai hänet pysymään kaupungissa. Tämän jälkeen Justinianus määräsi kenraali Belisarioksen ja Munduksen kukistamaan kapinan. Kapinalliset saatiin kootuksi Hippodoromiin, jossa heistä teloitettiin ehkä 30 000. Myös kapinalliset senaattorit ja Hypatius teloitettiin.
