Muinaisnuubian kieli
Wikipedia
Muinaisnuubia oli kirjoitettu kieli, jota käytettiin Muinaisnubiassa 900-luvulta 1600-luvulle. Se on alueella puhuttujen nubialaisten kielten esi-isä. Sitä pidetään erityisesti nykyisen nobiinin kielen mahdollisena muinaisversiona. Tiedossa on ainakin sata muinaisnuubiankielistä sivua, josta lähes kaikki ovat luonteeltaan kirkollisia. Tunnetuin näistä on Pyhä Menaan Marttyyrius. Koptin kielen aakkostoa muokattiin muinaisnuubian käyttöön. Meroen ja geezin kielten lisäksi se on vanhin niistä afrikkalaisista kielistä, joita puhutaan Saharan eteläpuolella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä
Muinaisnuubian kirjoittamiseen käytetään kreikkalaisen kirjaimiston unsiaaliversiota, johon on lisätty kolme koptin aakkoston kirjainta: ϣ "š", ϩ "h" ja ϭ "j". Sen lisäksi muinaisnuubialla on kolme omaperäistä kirjainta: ⳡ "ny" ja ⳣ "w", jotka ilmeisesti juontavat juurensa meroiittisesta aakkostosta, sekä ⳟ "ng", jota pidetään kahden kreikan aakkoston gamman ligatuurina. Jokaisen kirjaimen yläpuolella voi olla viiva, kun
- vokaali on yksinään tavu tai sitä edeltää l, n, r tai j
- konsonantti, jota edeltää i, joka on voinut myös jäädä kirjoittamatta.
[muokkaa] Kielioppi
[muokkaa] Substantiivit
Muinaisnuubiassa ei ole sukua eikä artikkeleita. Substantiiveilla on vartalo, johon liitetään sijamuotojen päätteitä ja postpositioita, esimerkiksi
- -l nominatiivi, jota käytetään subjektin kanssa: esim. diabolos-il "piru (subj.)"; iskit-l "maa (subj.)".
- -n(a) genetiivi, jota käytetään omistajan tai haltijan kanssa: esim. iart-na palkit-la "ajatusten mereen".
- -k(a) "direktiivi", jota käytetään suoran objektin tai epäsuoran objektin kanssa: esim. Mikhaili-ka "Mikaelin (obj.), Mikael (obj.) tai Mikaelille"
- -lo lokatiivi, jota käytetään ilmaisemaan ”luona” tai ”paikkaa”
- -la inessiivi, jota käytetään suomen kielen illatiivin tapaan
- -do, jota käytetään suomen kielen adessiivin tapaan
- -dal, jota käytetään suomen kielen komitatiivin tapaan.
Tavallisin monikkomuoto on -gu-; esim. uru-gu-na "kuninkaiden" ja gindette-gu-ka "oat (obj.)". Predikatiivissa tämä kuitenkin on -agui-. Harvinaisemmat monikkomuodot ovat -rigu- (esim. mug-rigu-ka "koirat (obj.)" (predikatiivissa -regui-) ja -pigu-.
[muokkaa] Pronominit
Muinaisnuubian peruspronominit ovat:
- ai- "minä"
- ir- "sinä"
- tar- "hän, se"
- er- "me + sinä"
- u- "me ilman sinua"
- ur- "te"
- ter- "hän".
Demonstratiivipronomineihin kuuluvat esim. in- "tämä" ja man- "tuo" sekä interrogatiivipronomineihin ngai- "kuka?", min- "mikä?", islo "missä?", iskal "miten?".
[muokkaa] Verbit
Verbeillä on viisi eri päämuotoa: preesens, kaksi eri preteritiä, futuuri ja imperatiivi. Näillä kaikilla aikamuodoilla on omat subjunktiivi- ja indikatiivimuodot. Muinaisnuubiassa verbi taipuu persoonassa, esim. doll- ’toivoa’ taipuu preeseensissä seuraavasti:
- dollire ’toivon’
- dollina ’toivot’, ’toivoo’
- dolliro ’toivomme’, ’toivotte’
- dollirana ’toivovat’.
[muokkaa] Esimerkkiteksti
κτ̄κα γελγελο̄ςουανον ῑη̄ςουςι να⋊αν τρικα• δολλε πολγαρα πεςςνα• παπο ς̄κοελμ̄με εκ̄κα
Kitka gelgelosuannon Iisusi manyan trika• dolle polgara pessna• papo iskoelimme ikka.
Sanatarkka suomennos: ”Kivi ja-kun-he-vierittivät-pois Jeesus silmä pari korkea nousten hän-sanoi isä minä-kiitän sinua.”
Suomennos: ”Kivi otettiin pois. Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: ’Isä, minä kiitän sinua.’”
[muokkaa] Viitteet
- Browne, Gerald M. (1982) Griffith's Old Nubian Lectionary. Rome/Barcelona.
- Browne, Gerald M. (1988) Old Nubian Texts from Qasr Ibrim I (with J.M.Plumley), London.
- Browne, Gerald M. (1989) Old Nubian Texts from Qasr Ibrim II. London.
- Browne, Gerald M. (1996) Old Nubian dictionary. Corpus scriptorum Christianorum orientalium, vol. 562. Leuven: Peeters. ISBN 90-6831-787-3.
- Browne, Gerald M. (1997) Old Nubian dictionary - appendices. Leuven: Peeters. ISBN 90-6831-925-6
- Browne, Gerald M. (2002) A grammar of Old Nubian. Münich: LINCOM. ISBN 3-89586-893-0.
- Griffith, F. Ll. (1913) The Nubian Texts of the Christian Period. ADAW 8.
- Zyhlarz, Ernst (1928) Grundzüge der nubischen Grammatik im christlichen Frühmittelalter (Altnubisch): Grammatik, Texte, Kommentar und Glossar. Abhandlungen für die Kunde des Morgenlandes, vol. 18, no. 1. Deutsche Morgenländische Gesellschaft.
