Monte-Criston kreivi

Wikipedia

Monte-Criston kreivi Le Comte de Monte-Cristo
Kirjailija	Alexandre Dumas vanh.
Kustantaja	Otava
Suomentaja	Jalmari Finne
Genre	seikkailu
Ilmestynyt	1844
Julkaisuasu	kovakantinen
Sivuja	701
Kirjasarja
Kansitaiteilija
ISBN	951-1-11041-1

Monte-Criston kreivi (ransk. Le comte de Monte Cristo, suomeksi joskus myös Monte Criston kreivi) on klassinen Alexandre Dumas vanhemman kirjoittama historiallinen seikkailuromaani. Sitä pidetään usein Dumas'n parhaimpiin kuuluvana teoksena ja se esiintyy usein myös kaikkien aikojen parhaimpien romaanien listoilla.

Tarinan paikkana ovat Ranska, Italia ja Välimeren saaret vuosina 1814–1838 Napoleonin ajasta. Seikkailuromaanin tyyliin kirjoitetun tarinan teemoja ovat oikeus, kosto, armeliaisuus ja anteeksianto.

[muokkaa] Juoni

Romaani alkaa, kun Edmond Dantès palaa Marseilleen ja tapaa perheensä ja ystävänsä. Dantèsista on tulossa Morrelin laivanvarustamoyhtiön Pharaon-laivan kapteeni ja hän aikoo naimisiin kauniin Mercedeksen kanssa. Kapteenin paikasta kateellinen Danglars ja Mercedestä rakastava Ferdnand juonittelevat ilmiantokirjeen ja kesken häiden Dantès viedäänkin prokuraattorin kuulusteltavaksi. Kun kuulustelija toiminut prokuraattorin sijainen Villefort saa tietää, että Dantès oli viemässä kirjettä Napoleonilta hänen isälleen, tunnetulle bonabartistille Noirtierille, hän päättää vangita Dantèsin Ifin linnaan.

Neljätoistavuotisen vankeutensa aikana hänellä on vain yksi ystävä, apotti Faria, joka opettaa hänelle monia asioita pakotunnelin kaivamisen lomassa ja päättelee Dantesin vihamiesten nimet. Kun Faria kuolee, Dantès karkaa ruumissäkissä, löytää apotin aarteen ja muuttaa nimensä Monte-Criston kreiviksi aarresaarensa mukaan. Hän palkitsee ensin hyväntekijänsä Morrelin ja sen jälkeen matkustelee ja suunnittelee kostoaan kymmenen vuotta.

Monte-Cristo esiintyy eri henkilöllisyyksillä kuten apotti Busonina, lordi Wilmorena ja Sindbad Merenkulkijana. Hän muuttaa Pariisiin, jossa hänen vihamiehensä ovat päässeet arvostettuun asemaan. Monte-Criston tunnistaa vain entinen kihlattu Mercedes, joka on nyt Ferdnandin vaimo. Ferdnand on arvostettu kreivi Morcerf, pääri, Danglars menestyvä pankkiiri ja Villefort kuninkaallinen prokuraattori.

Toimittaessaan kostoa loppuun kreivi ilmiantaa aina itsensä vihamiehilleen. Ferdinandille hän esiintyy Dantesin merimiespuvussa ja tämä ampuu itsensä. Caderousselle hän sanoo: "Olen vain köyhä merimies, jonka isä kuoli nälkään sinun vuoksesi". Caderousse tunnistaa hänet ja kuolee. Danglars ja Villefort eivät kuole, mutta ensimmäinen menettää rahansa ja toinen järkensä.

Monte-Cristo kuvittelee olevansa oikeutettu kostamaan, "Jumalan ruoska kuten Attila", ja yleisten lakien yläpuolella. Hän sanoo, että kostoista eli "luonnollisesta oikeudesta huolehtivat ne, joille Jumala on antanut tehtävän täytettäväksi", ja pitää itseään yhtenä heistä. Romaani päättyy kirjeeseen, jossa kreivi toteaa olleensa väärässä ja kertoo, että "kaikki inhimillinen viisaus sisältyy sanoihin odota ja toivo."

[muokkaa] Henkilöt

• Edmond Dantès – päähenkilö, joka esiintyy myös nimillä Monte-Criston kreivi, Sindbad merenkulkija, apotti Busoni ja lordi Wilmore; on kirjan alussa menossa kihloihin Mercedeksen kanssa, mutta joutuu vankilaan
• Fernand Mondego – Dantesin kilpakosija, joka lopulta menee Mercedeksen kanssa naimisiin ja kohoaa kenraaliksi, kreiviksi ja pääriksi.
• Danglars – Dantesin laivan tilinhoitaja, joka kadehtii Dantesin kapteenin paikkaa. Nousee rikkaaksi pankkiiriksi.
• Gérard de Villefort – prokuraattorin sijainen Marseillessa, tuomitsee Dantesin vankilaan pelastaakseen oman uransa
• Héloise de Villefort – edellisen toinen puoliso; myrkyttäjätär
• Edouard de Villefort – edellisten täysin piloille hemmoteltu pikkupoika
• Mercédès – Dantesin kihlattu tarinan alussa
• Gaspard Caderousse – Dantesin naapuri tarinan alussa
• Morrel – laivanvarustaja, joka on Dantesille ystävällinen
• Noirtier – Villefortin isä; girondisti ja jakobiini; koko tarinan hiljainen keskushahmo, loppuosan ajan täysin halvaantunut
• Albert de Morcerf – Fernandin ja Mercedeksen poika
• Valentine de Villefort – Villefortin ja hänen ensimmäisen vaimonsa tytär
• Maximilien Morrel – Morrelin poika, joka rakastuu Valentineen
• Haydee – Janinan visiiri Ali-Tebellinin ja hänen lempivaimonsa Vasilikin tytär, jonka isän pettänyt Mondego myi orjaksi ja Monte-Cristo vapautti