Molekyylipilvi
Wikipedia
Molekyylipilvi on tähtien välisen aineen kasautuma, jossa pääosin on molekyylimuodossa olevaa vetyä H2, mutta myös kymmeniä muita molekyylejä. Niitä kutsutaan myös nimellä GMC (engl. Giant Molecular Cloud). Kylmät molekyylipilvet havaitaan radioalueella häkäkaasun CO lähettämästä radiosäteilystä.
Molekyylipilvet ovat tähtien välisen aineen kasautumia, joiden ominaisuuksia ovat mm.:
- Massa 100-106 Auringon massaa
- Lämpötilä 10-20 kelviniä
- Tiheys 10-106 molekyyliä kuutiosentissä
Molekyylipilvien ytimet koostuvat, nimensä mukaisesti, erilaisista orgaanisista ja epäorgaanisista molekyyleistä. Molekyylipilvet ovat ensisijaisia tähtien syntypaikkoja.
[muokkaa] Molekyylipilvet tähtien kehtoina
Molekyylipilvi jonka läpimitta on noin 100 parsekia (330 valovuotta) on neutraalin vedyn pilvessä oleva tiivistymä. Näiden neutraalin vedyn pilvien läpimitta on 1 kpc eli 3300 valovuotta. Auringon etäisyydellä Linnunradan keskuksesta noin 50% kaikesta aineesta on molekyylipilvimuodossa, loput mm tähtinä. Yhdessä molekyylipilvessä on hyvinkin miljoonia Auringon massoja ja pilvet sijaitsevat linnunradan spiraalihaaroissa. Molekyylipilvien ns skaalakorkeus on Linnunradassa noin 50–75 parsekia. Skaalakorkeus on korkeus, jossa molekyylipilven tiheys laskee kertoimella 1/2,7. Tähdet muodostuvat aina jättiläismäisissä molekyylipilvissä koska niiden tiheys on suuri ja lämpötila alhainen. Näin niissä toteutuu kriteeri, jossa kaasun sisäinen painovoima voittaa kaasun paineen. Molekyylipilvissä tapahtuu yliäänen nopeudella virtauksia pyörteisessä, magnetisoituneessa kaasussa. Nämä virtaukset kuluttavat pilven energiaa ja aiheuttavat pilven osien kutistumista. Mutta samaan aikaan pilvet hajoavat mm uusien tähtien kaasukuplien laajenemisen takia. Molekyylipilvet ovat muuten hyvin vakaita, mutta tähtien synnyn laukaisee supernovien shokkiaalto ja magneettinen häiriö tai pilvien keskinäinen törmäys. Jättimolekyylipilvessä on tiheämpiä pilviä, joiden läpimitta on 10 parsekia (32 valovuotta) ja näissä hyvin tiheitä ytimiä, joiden läpimitta on parsek eli noin 3 valovuotta.
