Michel Tournier

Wikipedia

Michel Tournier (19. joulukuuta 1924) on ranskalainen, Pariisissa syntynyt monipuolinen kirjailija.

Sisällysluettelo 1 Taustat 2 Palkinnot 3 Tuotanto 4 Teokset

[muokkaa] Taustat

Michel Tournierin kehitykseen ovat merkittävällä vaikuttaneet saksalainen kulttuuri, musiikki ja katolinen uskonto. Myöhemmin elämänsä aikana hän löysi Gaton Bacelardin ajatusmaailman. Parikymmentä vuotta 1956 – 1968 hän toimi erilaisissa tehtävissä Polon-kustantamossa. Eritoten hän toimi kääntäjänä sakankieliselle kirjallisuudelle. Toimittajana toimiessaan hän oli vastuussa ”Musta huone” –ohjelmista. Lisäksi hän vuonna 1968 osallistui Lucien Clerguen kanssa Arlesin kaupingin valokuvatapahtuman järjestelyihin.

Tänään Michel Tournier elää vahassa pappilassa Choisel’issä Chevreuden laaksossa. Hän osallistuu aktiivisti Gallimard -kustantamon toimintaan toimien sen uusien kirjaehdokkaiden lukijana ja kommentoijana.

[muokkaa] Palkinnot

Vuonna 1967 Michel Tournier sai vastaanottaa Ranskan akatemian suuren kirjallisuusapalkinnon teoksestaan Vendredi ou les Limbes du Pacifique (Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli: suomentanut Eila Kostamo). Vuonna 1970 hän sai Goncourt-kirjallisuuspalkinnon romaanillaan le Roi des aulnes (Keijujen kuningas: suomentanut Annikki Suni).

Michel Tournier valittiin jäseneksi Concourt akatemiaan vuonna 1972, hänen paikkansa on ns. seitsemäs lautanen, joka oli aiemmin Philippe Hériat’n hallussa. Vuonna 1993 Tournier sai Goethe-mitalin ja vuonna 1997 hänen promoitiin Lontoon yliopiston kunniatohtoriksi.

[muokkaa] Tuotanto

Tournieria pidetään yleisesti ns. klassisena kirjailijana. Häntä lukevat kaikenlaiset ihmiset, eri sosiaaliryhmiin kuuluvat, erilaisista oloista tulevat sekä eri maissa olevat ihmiset. Hänen mielikuvitusmaailmansa, jättiläisineen. kaksosineen ja androgyyneineen on käänteisen maailmankuvan sävyttämä todellisuus ja samalla fantasia. Huolimatta synnyttämästään kritiikistä hänen tapansa luoda myyttejä, uskontoja tai historiaa on antanut eräänlaisen ja suotuisan puhalluksen 70-luvun romaanikirjallisuuteen.

«Minun esitykseni ei ole innovatiivisessa muodossa, mutta se on niin paljon kuin mahdollista traditionaalinen, muotonsa säilyttävä ja rahoittava, mikään asia ei täytä näitä kaikkia vaatimuksia». (Le Vent Paraclet)

[muokkaa] Teokset

• Vendredi ou les Limbes du Pacifique (1967). Suom.: Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli. Eila Kostamo (1980) (Keltainen kirjasto; 159),

• Le Roi des aulnes (1970). Suom.: Keijujen kuningas. Annikki Suni, 3. p (2000),

• Vendredi ou la Vie sauvage (1971). Suom. : Robinson ja Perjantai. Inkeri Tuomikoski (1982) ja (1984),

• Les Météores (1975). Suom.: Meteorit. Annikki Suni (1985),

• Le Vent Paraclet (1977)

• Le Coq de la bruyère (1978) Suom.: Punainen kääpiö. Annikki Suni (1981),

• Gaspard, Melchior et Balthazar (1980). Suom.: Kolmen kuninkaan kumarrus. Annikki Suni (1982),

• Le Vol du vampire (1981)

• Gilles et Jeanne (1983)

• La Goutte d'or (1986). Suom.: Kultapisara. Annikki Suni (1988),

• Petites Proses (1986)

• Le Medianoche amoureux (1989). Suom.: Rakastavaisten illallinen: satuja ja novelleja. Annikki Suni (1990) ja (2001),

• La Couleuvrine (1994)

• Le Miroir des idées (1994)

• Célébrations (1999)

• Le bonheur en Allemagne? (2004)