Metsätieteet Suomessa

Wikipedia

Metsätieteet luetaan tavallisesti ns. soveltaviin tieteisiin joiden kohteena ovat metsät, niiden toiminta ja käyttö.

[muokkaa] Tutkimus

Metsätieteellinen tutkimus on metsätalouteen ja metsäsektoriin kohdistuvaa perus- ja soveltavaa tutkimusta. Se yhdistää biologista, ekologista, teknistä, taloudellista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta metsätalouden ja metsäsektorin kehittämiseksi.

Metsätieteellinen tutkimus on ongelmakeskeistä ja monitieteistä tutkimusta, joka vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaan. Metsävaratiedot luovat perustan metsänkäytölle ja hoidolle sekä metsänkäytön ohjaukselle. Metsäpolitiikan toteutuksessa tarvitaan toimenpiteiden ja lainsäädännön tasolla tapahtuvaa normitusta. Metsät ovat myös tärkeä osa ympäristöä, ja ne ovat avainasemassa mm. suojeltaessa biodiversiteettiä ja sidottaessa ilmakehän hiiltä tarkoituksenmukaista maankäyttöä soveltaen. (Seppo Kellomäki)

Metsäntutkimus poikkeaa muista tieteenaloista siinä, että voimavarat ovat keskittyneet pitkälti sektoritutkimuslaitokseen yliopistojen jäädessä voimavaroiltaan sitä pienemmäksi. Siitä seuraa, etteivät yliopistot pysty tuottamaan kaikkea sellaista perustutkimusta, joka on välttämätöntä Metlan perustehtävän eli soveltavan tutkimuksen suorittamisessa. Niinpä Metlalle jää vastuuta myös perustutkimuksesta. (KMO 2010 taustaraportti)

Joensuun yliopiston metsäekologian tutkimusryhmä on ollut eräs Suomen Akatemian valitsemia tutkimuksen huippuyksiköitä. Ryhmää johtaa akatemiaprofessori Seppo Kellomäki.

Metsäntutkimuslaitos on metsätieteisiin painottunut valtion tutkimuslaitos.

Suomen Metsätieteellinen Seura [1] (perustettu vuonna 1909) edistää metsäntutkimusta Suomessa mm. järjestämällä tilaisuuksia, julkaisutoiminnalla sekä ottamalla kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin.

[muokkaa] Opetus

Metsätieteitä opetetaan Suomessa akateemisella tasolla Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa [2] ja Joensuun yliopistossa metsätieteellisessä tiedekunnassa [3].

Opettavia laitoksia on Helsingissä kolme ja niiden tutkimus- ja opetusalat ovat seuraavia:

• metsäekologian laitos [4]
  • metsämaatiede
  • metsänhoitotiede
  • metsäpuiden ekologia
  • soiden ekologia ja suometsätiede
  • trooppinen metsänhoito
  • metsäpatologia
  • metsäeläintiede
  • riistaeläintiede
  • metsänjalostus
• metsäekonomian laitos [5]
  • metsäekonomia
    • liiketaloudellinen metsäekonomia
    • kansantaloudellinen metsäekonomia
  • puumarkkinatiede
• metsävarojen käytön laitos [6]
  • metsävaratiede ja -teknologia
    • metsävarojen inventointi
    • metsäsuunnittelu
    • metsäteknologia
    • puuteknologia
    • geoinformatiikka (sivuaine)
    • logistiikka (sivuaine)

Joensuussa on neljä pääainetta, joissa on edelleen alla mainittuja oppiaineita:

• metsäympäristön hoito ja suojelu [7]
  • metsämaatiede
  • metsäekologia ja metsien monimuotoisuus
  • metsänhoito
  • metsäeläintiede
  • metsäpatologia
  • metsien tuotosekologia
  • ympäristönhoito ja metsien monikäyttö kokonaisuuden voi koota myös
• metsäsuunnittelu ja -ekonomia [8]
  • metsäekonomia
  • metsänarviointi
  • metsäsuunnittelu
• metsä- ja puuteknologia [9]
  • metsätyötiede
  • puunhankinta
  • puunkorjuun ja metsänhoidon teknologia
  • puutiede
  • puun ominaisuudet raaka-aineena
  • metsäteollisuusprosessit
  • tuotantotalous
  • puuenergian korjuu ja hyväksikäyttö
• European Forestry [10]
  • forest policy
  • forest administration
  • silviculture
  • forest industry
  • environment
  • society

Metsätieteet on sulautettu ympäristötieteisiin etenkin monissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa. Tämä heikentää metsäosaamiselle välttämätöntä tieteidenvälisyyttä - biologiasta ja ympäristöfysiikasta insinööri-, talous- ja yhteiskuntatieteisiin. Maatalous on puolestaan "syömässä" metsätieteitä EU:ssa. Kotoisen metsänhoitajien kysynnän varassa metsätieteiden opiskelija/opettajasuhde on jo tullut vaaravyöhykkeeseen isompiin aloihin verrattuna. Kuitenkin kansainvälisyyttä tulisi painottaa yhä enemmän. Jopa ylikansallisten Suomessa toimivien metsäteollisuusyritysten mielenkiinto Suomen metsätalouteen on vähenemässä ja kansainväliseen metsätalouteen ja metsäpolitiikkaan lisääntymässä. (Matti Palo, Intersilva, 1998)

[muokkaa] Yliopistojen metsätieteellisten laitosten ja Metlan professorit

• • akatemiaprofessori: Kellomäki Seppo (JoY)
  • metsäekologia: Komonen Atte (JoY)
  • metsäekologia: Kouki Jari, virkavap. (JoY)
  • (metsäekologia) metsien uudistumisen ekologia: Marja-Liisa Sutinen (Metla, Muhos)
  • (metsäekologia) metsäpuiden ekologia: Hari, Pertti (HY)
• • metsäekonomia: Saastamoinen Olli (JoY)
  • metsäekonomia/kansantaloudellinen metsäekonomia: Jussi Uusivuori (Metla, Vantaa)
  • metsäekonomia/kansantaloudellinen metsäekonomia: Kuuluvainen, Jari (HY)
  • metsäekonomia/liiketaloudellinen metsäekonomia: Valsta, Lauri (HY)
  • metsäekonomia/yksityismetsätalous: Karppinen, Heimo (HY, Metla, Vantaa)
• • metsägenetiikka: Katri Kärkkäinen (Metla, Muhos)
• • metsämaatiede: Mannerkoski Hannu (JoY)
  • metsämaatiede: Westman, Carl Johan (HY)
  • (metsämaatiede) maantutkimus: Hannu Ilvesniemi (Metla, Vantaa)
• • metsänarviointi: Maltamo Matti (JoY)
  • metsänarvioimistiede: Annika Kangas (HY)
  • metsäinventointi: Erkki Tomppo (Metla, Vantaa)
• • metsänhoitotiede: Peltola Heli (JoY)
  • metsänhoitotiede: Mäkelä, Annikki, vs. (HY)
  • metsänhoitotiede: Puttonen Pasi, virkavapaa 1.9.2005-31.7.2010 (HY)
  • metsänhoito: Leena Finér (Metla, Joensuu)
  • metsänhoito, trooppinen: Luukkanen, Olavi (HY)
  • metsäntuotantotiede: Pelkonen Paavo (JoY)
  • metsäsuunnittelu: Pukkala Timo (JoY)
  • metsäsuunnittelu: Tuula Nuutinen (Metla, Joensuu)
  • puuntuotos: Kari Mielikäinen (Metla, Vantaa)
• • metsäeläintiede: Heikki Henttonen (Metla, Vantaa)
  • metsänsuojelu: Niemelä Pekka (JoY)
  • metsäpatologia: Jarkko Hantula (Metla, Vantaa)
• • metsätalouden logistiikka: Bo Dahlin (HY)
  • metsäteknologia: Palander Teijo (JoY)
  • metsäteknologia: Esko Mikkonen (HY)
  • metsäteknologia: Antti Asikainen (Metla, Joensuu)
  • metsänviljelyteknologia: Pertti Harstela (Metla, Suonenjoki, JoY)
• • puumarkkinatiede: Tervo, Mikko (HY)
  • puumarkkinatiede: Juslin, Heikki (HY)
• • puutalous: Kärkkäinen Matti (JoY)
  • puuteknologia: Kärenlampi Petri, virkavap. (JoY)
  • puuteknologia: Heräjärvi Henrik vs.(JoY)
  • puutiede: Erkki Verkasalo (Metla, Joensuu)
  • puutiede ja puuteknologia: Marketta Sipi (HY)
• • suometsätiede: Vasander, Harri (HY)
  • suometsätiede: Jukka Laine (Metla, Parkano)
• • yksityismetsätalous: Heimo Karppinen (Metla, Vantaa)
  • ympäristötaloustiede: Olli Tahvonen (Metla, Vantaa)
  • yrityksen taloustiede: Pekka Ollonqvist (Metla, Joensuu)
  • kansainvälinen metsätalous: Karjalainen Timo (Metla, Joensuu, JoY)
• • luontomatkailu: Liisa Tyrväinen (Metla, Rovaniemi)
  • geoinformatiikka: Timo Tokola (HY)
  • matemaattis-tilastolliset menetelmät: Risto Seppälä (Metla, Vantaa)
• • Ylijohtaja: Hannu Raitio (Metla)
  • tutkimusjohtaja: Leena Paavilainen (Metla)
  • tutkimusjohtaja: Pasi Puttonen (Metla)

[muokkaa] Metsätieteet tesauruksissa ja tieteenalaluokituksissa

• Kansainvälinen metsäalan kymmenluokittelu (GFDC) on laadittu erityisesti metsätieteiden käyttöön useimmiten tieteellisissä kirjastoissa ja metsäalan bibliografisessa luokittelussa. Sitä voidaan käyttää yleisen kymmenluokittelun rinnalla.

• Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) luettelee metsätieteet Tieteen ja tutkimuksen (56) alueelle ja sen alakäsitteiksi dendrologian ja metsätaloustieteen.

• Viikin tiedekirjaston AGRIFOREST sanasto [11] listaa metsätieteille suppeammat termit:
  • dendrologia
  • metsäekologia
  • metsäekonomia
  • metsänjalostus
  • metsäteknologia
  • puuteknologia
  • suometsätiede

• Tilastokeskuksen tieteenalaluokituksessa metsätieteiden koodi on 412 (OECD:n kuusiluokkainen jaottelu).

• NSIOD luokituksessa metsätieteet ovat luokassa "Agricultural sciences".

• Metsiin, metsätalouteen ja puuhun liittyviä KOTA-luokkia (Lähde: Tuhti-lomakkeen ohjeet)
  • 403 kansantaloudellinen metsäekonomia, metsäpolitiikka
  • 411 metsätalouden liiketiede
  • 412 puumarkkinatiede
  • 516 metsäpatologia
  • 526 metsäbiologia
  • 536 puun ja muovien kemia
  • 672 paperitekniikka, paperikemia
  • 673 puu- ja hiilihydraattikemia
  • 674 puun mekaaninen teknologia
  • 675 selluloosatekniikka, kemiallinen puunjalostus
  • 909 metsänarvioimistiede
  • 910 metsänhoitotiede
  • 912 metsäteknologia
  • 913 puuteknologia
  • 915 suometsätiede
  • 931 metsäeläintiede
  • 937 metsänjalostus
  • 941 metsäntuotantotiede
  • 942 metsätalouden suunnittelu
  • 943 metsämaatiede

[muokkaa] Lähteet

• Kai Husso, Sakari Karjalainen & Tuomas Parkkari (toim.) 2000. Suomen tieteen tila ja taso. Katsaus tutkimukseen ja sen toimintaympäristöön Suomessa 1990-luvun lopulla. Suomen Akatemia (pdf, 308 s.) [12]
• Aarne Reunala, Leena Halko ja Markus Marila (toim.) 1999. Kansallinen metsäohjelma 2010 - Taustaraportti. MMM:n julkaisuja 6/1999. (pdf, 297 s.) [13]