Metsäkirvinen
Wikipedia
| Metsäkirvinen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Metsäkirvinen (Anthus trivialis) on västäräkkeihin (Motacillidae) kuuluva lintu (Aves).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 15-18 cm, paino 20-24 g.
Kirvismäisen harmaanruskea ja alta vaalea, pitkittäisviiruinen. Naaman kuviointi hieman kontrastikkaampi kuin niittykirvisen, jota se suuresti muistuttaa. Rinta rusehtava myös kuluneessa kesäpuvussa, jolloin niittykirvinen on alapuolelta valkoinen. Nokka on hieman lyhyempi ja tukevampi kuin niittykirvisen, ja takavarpaan kynsi on lyhyt ja käyrä, mikä on sopeutuma puissa liikkumiseen. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Katso myös taigakirvinen.
Ääni on tunnusomainen surahdus "bsr", jota usein kuulee elo-syyskuiselta taivaalta, vaikka itse linnut lentävät korkealla, lähes silmän tavoittamattomissa. Varoittaa itsepintaisella titityksellä. Laulu muistuttaa hieman niittykirvisen laulua, mutta on ponnekkaampi, melodisempi ja pidempi. Koiras esittää sen usein laululennossa, jolloin se kohoaa puun latvasta 20-30 m ylös ja laskeutuu hitaasti kaarrellen puun latvaan. Laulupaikka on tavallisesti metsä, niittykirvisen avomaa.
Käyttäytyminen on rauhallisempaa kuin niittykirvisen. Lentää melko suoraviivaisesti ja voimakkaasti, ja maassa kävelee vähemmän touhukkaasti. Muuttoaikoina pienissä parvissa.
Vanhin suomalainen rengastettu metsäkirvinen on ollut 5 vuotta 8 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 8 vuoden 2 kuukauden ikäinen ruotsalainen lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Lähes koko Eurooppa ja Siperia Tyynenmeren rannikkoa myöten. Suomessa pesii koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa havumetsäalueen ulkopuolella harvinaisena. Suomessa pesii n. 2 miljoonaa paria, ja metsäkirvinen on 3. runsain pesimälintumme. Euroopassa pesii vähintään 15 miljoonaa paria.
Metsäkirvinen on muuttolintu, joka talvehti Afrikassa. Keväällä se palaa huhtikuun lopulta alkaen, ja syksyllä lähtee elo-syyskuussa. Muuttoaikoina liikkuu hajanaisissa parvissa. Muuttaa aamupäivisin. Parhaina syysmuuttopäivinä havaitaan tuhansia muuttavia metsäkirvisiä, mm. 24.8.2000 muutti Hangon lintuaseman ohi 5771 yksilöä.
[muokkaa] Elinympäristö
Suosii avoimia mäntyvaltaisia metsiä, kuten kalliomänniköitä, mäntykankaita, harjuja, rämeitä, siemenpuustoisia hakkuuaukeita ja harvoja sekametsiä. Viihtyy myös puustoisilla jokivarsilla ja pellonreunametsissä. Muuttoaikoina myös kaikenlaisilla avomailla ja ulkosaariston luodoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on maassa, varvikossa tai mättäässä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa tavallisesti toukokuun jälkipuoliskolla. Harmahtavia, pilkullisia munia on tavallisesti 5. Naaras hautoo n. 2 viikkoa. Kummatkin emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä n. 12 päivän ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Pesii toisinaan kahdesti kesän aikana.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteissyöjä, joka syö myös muita selkärangattomia sekä nilviäisiä, matoja, siemeniä ja jyviä.
