Meritaimen
Wikipedia
| Meritaimen | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen nimi | ||||||||||||||||||||
| Salmo trutta trutta Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||
Meritaimen (Salmo trutta trutta) on lohen sukuinen kala. Se muistuttaa lohta elintavoiltaan ja ulkonäöltään.
Meritaimen syntyy joessa muiden taimenmuotojen tapaan. Syntymänsä jälkeen taimen vaeltaa mereen, josta palaa kutemaan kotijokeensa. Merivaelluksen aikana se on kasvanut hurjaa vauhtia, sillä se käyttää ravinnokseen pikkukaloja. Meritaimen kutee samaan jokeen jossa se on syntynyt. Kudun jälkeen se lähtee uudelle vaellukselle, jää paikalliseksi kalaksi kutujokeensa, tai kuolee. Taimen on eriytynyt kolmeksi erilliseksi alalajiksi, joista purotaimen on kääpiökasvuinen ja elää erityisesti lapin matalissa virtaavissa vesissä. Purotaimen ei kehity meritaimenen kudusta. Kolmas elinympäristönsä mukaan nimetyistä taimenmuodoista on järvitaimen.
Kunnollisten meritaimenjokien määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti perkausten, päästöjen ja liiallisen pyynnin takia. Nykyään ollaan kuitenkin alettu pikkuhiljaa ymmärtämään aiemmin tehdyt virheet ja taimenjokia ollaan ennallistamassa samaan luonnolliseen tilaansa, jossa ne aiemmin, hyvään aikaan ovat olleet. Kuitenkin esimerkiksi Itämereen Torniojoesta vaeltavalla taimenkannalla on melkoisia vaikeuksia selvitä kutemaan edes yhden kerran elämässään merellä sekä joessa tapahtuvan tehokkaan pyynnin takia.
Suomenlahteen laskeva Inkoon Ingarskilanjoki on vuonna 2006 ilmeisesti ainoa Suomen joki, jossa poikastuotanto on nousussa. Ingarskilanjoen taimenkannan alkuperästä on vaihtelevia mielipiteitä, mutta sitä on tutkittu muun muassa DNA-analyysein.[1][2]
