Mehtimäki

Wikipedia

Opastusviitta lenkkipolun alkupäässä

Mehtimäki on Joensuun urheilun sydän. Se on aivan Joensuun keskustan tuntumassa oleva virkistysalue, jossa on kaupungin keskeiset kilpaurheilupaikat.

Alue rajoittuu Länsikatuun, yliopistokampukseen, Tiedepuistoon, Kutsumanimi on "Mehtis" (Mennään pelaamaan Mehtikselle). Mehti tarkoittaa metsää.

Itse Mehtimäki sijaitsee Areenan ja pesäpallostadionin välissä; se on matala ja laakea mäki.

[muokkaa] Mehtimäen urheilupaikkoja

Joensuu Areena, suuri urheilu- ja monitoimihalli, Suomen suurin puurakennus. Areena on Joensuun Katajan ja Josban kotisali, talvella Joensuun Mailan ja Jipon kotisali.
Vesikko, virkistysuimala
jäähalli, 5400 katsojapaikkaa (Jokipoikien ja Joensuun Katajan taitoluistelijoiden kotihalli)
harjoitusjäähalli
keskusurheilukenttä, Jipon kotikenttä
pesäpallostadion, Joensuun Mailan kotikenttä
Louhelan kenttä, kesäisin jalkapallokenttänä, talvisin luistinratana; jääkiekkokaukalo
lenkkeilypolut ja hiihtoladut, jotka jatkuvat Noljakan suuntaan ja Lykynlammelle ja Pärnävaaralle asti
skeittipuisto
Palloilukeidas, jossa keilahalli sekä tennis- ja sulkapallo- ja squashkentät, pelitilat biljardille ja pöytätennikselle, ulkona pienoisgolfkenttä
curlinghalli
koirakoulutusrata

Mehtimäki on osa Joensuun kesäjuhlakeskusta, johon kuuluvat myös Laululava, ravirata ja leirintäalue. Näiden, samoin kuin yliopiston ja keskustan läheisyys tekevät Mehtimäestä käyttömahdollisuuksiltaan ja palveluiltaan monipuolisen ja helposti saavutettavan alueen.

Mehtimäellä pidetään Joensuun suuret messut ja maatalousnäyttelyt. Nykyisin keskuksena on Areena, mutta messut on levittäytyneet kaikille urheilukentille.

[muokkaa] Mehtimäen historiaa

Vanha ravirata

17. syyskuuta 1924 Paavo Nurmi kilpaili vanhalla raviradalla joensuulaista 10 x 1000 metrin viestijoukkuetta vastaan. Nurmi hävisi. Yleisöä oli 6000 henkeä.^[1]
ravirata sijaitsi 1970-luvulle asti keskusurheilukentän ympärillä; vuonna 2004 purettu katsomo oli raviradan ja urheilukentän yhteinen katsomo.
raviradalla ajettiin speedwayajoja 1970-luvulle saakka
ravirata ulottui Heinäpurontien, nyk. Yliopistokadun toiselle puolelle, nykyisen Auroran tontille; katu katkaistiin kisojen ajaksi.

Keskuskenttä

Pääartikkeli Joensuun keskuskenttä

keskuskenttä valmistui 1934. Sille vaihtoehtoisia paikkoja oli mm. Hasanniemi ja Ilosaari. Ravirata oli valmistunut aikaisemmin.
keskuskenttä sai ensimmäisen kestopinnoitteen vuoden 1972 Kalevan kisoihin, samalla valmistuivat kenttää ympäröivät pengerkatsomot.
vuoden 1972 Kalevan kisat ovat Mehtimäen kaikkien aikojen suurin tapahtuma, kolmena päivänä oli yhteensä 30 500 maksanutta katsojaa.
keskusurheilukentän viimeinen peruskorjaus valmistui Kalevan kisoihin 2002.
keskusurheilukentän 1940-luvulla valmistunut vanha katsomo purettiin elokuussa 2001, tilalle rakennettiin väliaikainen katsomo.

Takakenttä

takakenttä oli 2000-luvun alkuun asti talvisin luistinratana. Pikaluisteluratana ja jääpallo-otteluiden (JMP, Champions) paikkana se oli 1980-luvun alkuun saakka.
pesäpallostadion, entinen "takakenttä" sai hiekkatekonurmen JoMan noustua superpesikseen 2004.

Jäähalli, tekojää

tekojääkenttä valmistui 1960-luvun lopulla. Tekojäällä pelattiin Joensuun-Kiekko Poikien kotiottelut jäähallin valmistumiseen 1982 asti. Tekojää jäi Areenan työmaan alle 2002.
jäähalli valmistui 1982. Harjoitusjäähalli valmistui 2002.

Uimahalli

uimahalli valmistui 1970, Vesikko-nimen se sai laajennuksen valmistuttua 1996.

Areena

Pääartikkeli Joensuu Areena

Joensuu Areena valmistui helmikuussa 2004. Areena työnimi oli Miilu. Valmistuminen viivästyi mm. kosteusongelmien takia.

Muuta

vuonna 1973 valmistunut vapaa-aikatalo eli kaarihalli purettiin 2004.
skeittipuisto rakennettiin entisten tenniskenttien paikalle 2001.
1990-luvun alussa valmistunut curlinghalli romahti vuonna 2002, uusi rakennettiin 2003, ensimmäinen pressukatteinen curlinghalli valmistui raviradan parkkipaikalle 1987
Tivolikenttänä tunnettu alue Vesikon edessä muutettiin pysäköintialueeksi 2003.
150-paikkainen pysäköintitalo valmistui Tiedepuiston viereen joulukuussa 2005.
Louhelan kentälle on suunniteltu tekonurmea jalkapalloilijoille.
Lähtelän lastenkoti purettiin jäähallin ja ravirada välistä 2000-luvulla
Lea-koulun (Louhelan esi- ja alkeisopetuskoulun) talossa (jäähallin takana) toimiva Mehtimäen päiväkoti lopetettiin 1990-luvulla, tilalle tuli Itä-Suomen koulu. Normaalikoulun ala-asteen 1–2 luokka toimivat rakennuksessa vielä 2006.
Länsikadun varrella on Naskalin lasten päiväkerhotalo ja Naskalin puisto eli Vekarapuisto, joka rakennettiin nykymuotoonsa Lasten vuonna 1979.

[muokkaa] Ajankohtaisia hankkeita

Joensuun kaupunki on rajoittanut marraskuussa 2006 pysäköintiä jäähallin ympäristössä, muun muassa puretun kaarihallin tontilla. Jäähallin käyttäjät, lähinnä jääkiekkojunioreiden vanhemmat vastustavat uusia järjestelyjä.
Laulurinteen taakse suunnitellaan suurta matkailukeskusta ja kylpylää. Suunnitelman toteutuksesta on luvattu raportoida helmi-maaliskuussa 2007.^[2]
Kaupunki on suunnitellut Palloilukeitaan myymistä yrittäjälle, joka vastaisi hallin toiminnasta. Halli on ollut vuokralla jo useita vuosia.