Mauno Vannas

Wikipedia

Mauno Viktor Vannas (1891, Uusikaupunki - 1964) oli silmätautiopin (oftalmologian) professori ja äärioikeistolainen poliitikko.

Vannaksen ensimmäinen vaimo oli Sylvi Vannas ja toinen Salme Vannas (1918-1993), myöskin silmälääketieteen professori.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa opiskellut Mauno Vannas loi silmälääketieteen saralla kansainvälisesti merkittävän uran. Hän oli taitava kirurgi ja kehitti myös leikkausinstrumentteja.

Suomen sisällisodassa Vannas toimi sotilaslääkärinä. Sodan jälkeen Mauno Vannas oli lääkintäupseerina Autopataljoonassa. Vuonna 1921 hänet ylennettiin lääkintäkapteeniksi ja hän saavutti vielä lääkintäeverstin arvon. Hän toimi Suomen silmälääkäriyhdistys ry:n puheenjohtajana 1936-38 ja vuosina 1937-61 Helsingin yliopiston Silmätautiopin professorina. Vuonna 1943 hän toimi mm. Suomen silmälääkäriyhdistyksen pommitusten aiheuttamien silmävammojen toimikunnassa. Niin ikään 1940-luvulla hän kehitti Vannaksen värikalvoatulat ja 1950-luvulla kansainvälisesti kuuluisat Vannaksen sakset. Vannas aloitti ensimmäisenä Suomessa sarveiskalvonsiirrot ja perusti myös ensimmäisen silmäpankin klinikalleen 1956. Mauno ja Salme Vannas perustivat optikkoliikkeen A-Linssi Oy:n, johon he kouluttivat myös optikoita.

Politiikassa Vannas toimi äärioikeistossa ja johti kansallissosialismia ja natsi-Saksaa ihailevaa Suomen Valtakunnanliittoa (SVL). YLE:n MOT-ohjelmassa väitettiin Suomen Valtakunnanliiton olleen juutalaisvastainen järjestö, joka kaavaili myös vallankaappausta Saksan voittaessa toisen maailmansodan. Vannas ehti kuitenkin kuitenkin tuhota SVL:n arkistot sodan lopulla, joten todisteet ovat vähäisiä. Joka tapauksessa Vannas oli (mm. Arvo Ylpön kanssa) tiedekunnassa, joka ei puoltanut Saksasta paenneen lääkärinä esittäytyneelle juutalaiselle Walter Cohenille toimilupaa. Tiedekunta vetosi siihen, ettei Saksassa suoritettu tutkinto ollut samanarvoinen suomalaisen kanssa sekä huomautti, ettei lupia tulisi antaa "tällaisille poliittisille pakolaisille" epävakaiden poliittisten olojen vallitessa, koska heitä sitten alkaisi Suomeen tulvimaan. Todellisuudessa saksalainen tutkinto oli vähintään yhtä hyvä ellei parempi, minkä Saksassa itsekin oppinsa saaneet Ylppö ja Vannas varmasti tiesivät.

Vannas oli myös yksi natsien suosimista ehdokkaista heidän omissa suunnitelmissaan, joihin kuului kanssallissosialistisen hallinnon asettaminen Suomeen.

Vannaksen yhdessä professori Signe Löfgrenin, lääket. lis. Birgitta Knapen ja professori Jorma Castrenin kanssa perustamansa Silmäsäätiö jakaa apurahoja silmälääketieteen tutkijoille. Säätiön Mauno Vannas-mitali jaetaan saavutuksista silmälääketieteen ja silmäsäätiön hyväksi.

Vannaksen syntymäkaupungissa Uudessakaupungissa sijaitsevassa Vannaksen puistossa (Rantakadun ja Blasieholmankadun risteys), seisoo myös vuonna 1961 kuvanveistäjäprofessori Oskari Jauhiaisen messingistä veistämä Mauno Vannaksen muistomerkki. Vannas perusti 1960-luvulla Vannaksen säätiön, jonka tarkoitus on Uudenkaupungin kaunistaminen mm. puiden istuttamisella ja puistoalueilla.

Kirjoituksia:

• Mauno Vannas: Silmä silmästä - Lehtiä lääkärin sotapäiväkirjasta 28.1 - 8.9. 1918 WSOY 1964
• Mauno Vannas: Taskuplastiikka — yksinkertainen ja turvallinen transplantaatiomuoto (Lääketieteen lehti Duodecim 1/1955)
• Vannas, Mauno: Harvinainen aggravaatiotapaus (Lääketieteen lehti Duodecim 2/1933)