Marja-Vantaa

Wikipedia

Vantaan kaupunginosajako ja Marja-Vantaan sijoittuminen (punainen alue) nykyisten Piispankylän, Kivistön, Keimolan ja Myllymäen kaupunginosien alueille. Taustalla nykyinen Martinlaakson palvelualue Länsi-Vantaalla (vaalean ruskealla)

Marja-Vantaa on Hämeenlinnanväylän tuntumaan Kehä III:n pohjoispuolelle Vantaan länsiosiin suunnitteilla oleva suuri kaupunginosa. Alueen joukkoliikenteen suunnitellaan nojaavan paljolti Vantaankosken radan ja Pääradan yhdistävään Kehärataan.

[muokkaa] Taustaa

Hankkeena Marja-Vantaa on lähtenyt käyntiin rauhallisesti. Vantaan yleiskaavan hyväksyminen 1990-luvun alkupuolella merkitsi hallinnollista alkusykäystä myös Marja-Vantaalle. Vantaan kaupunginvaltuustossa päätettiin osayleiskaavan laatimisesta alueelle jo 14.9.1992.

Matalasuhdanteen aikana käyntiin saatettu valmistelutyö on sittemmin edennyt. Suunnittelun ja selvittelyjen lähtökohtia on tarkennettu ja tarkistettu. Esimerkiksi Kehäradan (aiemmin nimellä Marja-rata) linjaukseen, hahmoteltuun kaupunkirakenteeseen ja sen keskuksen sijaintiin on tehty muutoksia. Näiden edettyä myös Marja-Vantaata koskevaan päätöksentekoon on tullut vauhtia.

Yhtenä osa-yleiskaavan suunnitteluperusteena on ollut valinta, että Marja-Vantaan asutus pyritään keskittämään lentomelun suhteen arvioitua 55 dB melutasoa hiljaisemmille alueille. Tätä tasoa suuremman melun vyöhykkeelle sijoitettaisiin Marja-Vantaalla kuitenkin merkittävä osa työpaikkarakentamisesta.

[muokkaa] Nykytilanne ja lähitulevaisuus

Marja-Vantaan osayleiskaava hyväksyttiin Vantaan kaupunginvaltuustossa 19.6.2006. Alueesta on alustavasti suunniteltu jopa noin noin 27000 asukkaan kaupunginosaa, jonka yhteyteen tulisi myös yli 10000 ihmisen ihmisten työpaikka. Marja-Vantaan kaupunginosan on määrä rakentua erityisesti nykyisten Piispankylän, Kivistön, Lapinkylän, Keimolan, Myllymäen kaupunginosien alueelle.

28.8.2006 Vantaan kaupunginhallitus, Kapiteeli ja Kesko sopivat yhteistyöstä kaavoitukseen ja maanvaihtoon liittyen Marja-Vantaan suunnitellun keskustan osalta. Alustava sopimus koski 80 hehtaarin laajuista keskusta-aluetta Kehäradan varteen suunnitelun Kivistön aseman seudulla. Sopimus pyrkii osaltaan vauhdittamaan asemakaavan syntymistä tälle alueelle vuosien 2007-2008 tienoilla. Kivistön asema on Kehäradan suunnitelmissa sijoitettu nykyisen Piispankylän kaupunginosan pohjoisosiin.

Kaavoituksen toteutuessa tällä aikataululla ja rakentamisen käynnistyessä viipymättä Kehärata yhdessä Marja-Vantaan kanssa muodostanevat Pääkaupunkiseudun suurimman rakennushankkeen vuosien 2008-2015 seutuvilla. Mahdollinen Länsi-Sipoon suurimittainen rakentaminen ratayhteyksineen tai Espooseen johtava Länsimetro ehtinevät vauhtiin vasta Kehärata/Marja-Vantaan jälkeen.

[muokkaa] Marja-Vantaan nimi

Nimi Marja-Vantaa on ollut käytössä jo vuosia. Kaupunginosan nimi juontaa Kehäradan aiemmasta nimityksestä Marja-rata (Marja= Martinlaakson radan jatke). Kaupunginosan lopullisesta nimestä ei ole vielä päätöksiä, mutta keskustelu esimerkiksi Kivistö-sanan käyttämisestä on vilkastumassa.

[muokkaa] Lähteitä

• Marja-Vantaan osa-yleiskaava. Tämän sivun kautta löytyvät mm. Vantaan Kaupunkisuunnittelun laatimat
  • Marja-Vantaan osayleiskaavan selostus 10.5.2005, 76 sivua, 8.3 MB:n pdf-tiedosto [1]
  • Marja-Vantaan osayleiskaavakartta 10.5.2006, 1.7 MB kuvatiedosto (jpg) [2]
  • Merkinnät ja määräykset, mm. osayleiskaavakartan merkintöjen selitykset, 1.0 MB:n pdf-tiedosto [3]
• Vantaa, Kapiteeli ja Kesko sopivat Marja-Vantaasta. Uutisartikkeli Helsingin Sanomissa 29.8.2006, sivulla A9.

[muokkaa] Aiheesta myös

• Vantaa alueittain (2003). Marja-Vantaasta erityisesti teoksen alkuosan Piispankylän, Kivistön, Keimolan ja Myllymäen artikkeleissa. Teos on saatavana pdf-tiedostoina (Alkuosa: 179 sivua, 11 MB; ja Loppuosa: 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivulta [4].
• Kehäradan yleissuunnitelma (pdf-tiedostona (4.2 MB).