Makedonia (valtakunta)
Wikipedia
Makedonian valtakunta (kreik. Μακεδονία) perustettiin n. 700 eaa. Naapureina olivat Traakia, Illyria, Epeiros ja Thessalia. Alue sijaitsi Välimeren kulttuurin rajalla. Asukkaat olivat traakialais-illyrialaisia heimoja, kreikkalaisten sukulaisia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sotilaskuninkaat
Vuoden 400 eaa. tienoilla sotilaskuninkaiden johtamat makedonialaiset, jotka olivat paimentolaisia ja talonpoikia, joutuivat persialaisten alaisuudesta kreikkalaisten alaisiksi.
Arkhelaos I (413-399 eaa.) suosi kreikkalaista sivistystä.
Filippos II (359-336) perusti Makedonian suuruuden käyttämällä hyväkseen kreikkalaisten ja persialaisten riitoja. Näin Makedonia piti hallussaan koko Balkania.
Filippos II:n poika Aleksanteri Suuri (336-323 eaa.) teki Makedoniasta maailmanvallan, jossa vallitsi hellenistinen kulttuuri. Hän liitti Makedoniaan Persian ja Egyptin.
[muokkaa] Osa Rooman valtakuntaa
Aleksanteri Suuren kuoltua Makedonia jäi Antipatrokselle, mutta heikkeni vallanperimystaisteluissa ja sodissa niin, että roomalaiset jakoivat sen 168 eaa. neljään osaan ja tekivät 148 eaa. siitä provinssin.
Vuodesta 395 Makedonia kuului Itä-Roomaan.
[muokkaa] Keskiaika
Keskiajalla bulgaarit ja serbit hallitsivat Makedoniaa.
1300-luvulta lähtien Makedoniaa hallitsivat myös turkkilaiset.
[muokkaa] 1800-luku
1800-luvulla Makedonia oli Turkkia vastaan kapinoivien balkanilaisten heimojen tulenarkaa aluetta. San Stefanon rauhassa 1878 suurin osa alueesta joutui Bulgarialle, mutta Berliinin kongressissa vielä samana vuonna Makedonia palautettiin Turkille.
1800-luvun loppupuolella maassa toimi Makedonia makedonialaisille -liike, joka pyrki alueen autonomiaan.
[muokkaa] 1900-luku
Ennen ensimmäistä maailmansotaa käydyt kaksi sotaa (1912–13 ja 1913) johtivat Makedonian jakoon Kreikan (Makedonia), Serbian ja Bulgarian kesken.
Bulgarian osuus joutui Kreikalle 1919, ja Serbia siihen liitettyine osineen tuli osaksi 1918 muodostettua Jugoslaviaa.