Lennokki
Wikipedia
![Yhdysvaltalainen tiedustelulennokki RQ-1 Predator [1]](../../../upload/shared/thumb/a/a3/RQ-1_Predator.jpg/220px-RQ-1_Predator.jpg)
Lennokki on ilmaa raskaampi miehittämätön pienoislentokone. Täysikokoista lentokonetta pienemmästä koostaan huolimatta lennokki lentää samojen aerodynaamisten ilmiöiden avulla kuin miehitetty lentokonekin.
Lennokki voi lentää joko moottorin avulla tai ilman moottoria, kuten purjelentokone, jolloin laukaisu voidaan tehdä katapultiksi kutsutulla lähtökiskolla. Lennokeissa käytetään muun muassa polttomoottoreita, suihkumoottoreita, sähkömoottoreita, kumimoottoreita sekä kaasun paineella toimivia mäntämoottoreita. Moottoritonta lennokkia kutsutaan liidokiksi.
Lennokkeja on sekä vapaastilentäviä sekä eri tavoin ohjattavia. Vapaastilentävä lennokki lentää ilman lennättäjän ohjausta.
Kauko-ohjausmenetelmistä yleisin on radio-ohjaus. Markkinoilla on runsaasti erilaisia lennokkeihin tarkoitettuja radio-ohjauslaitteita. Siimaohjattua lennokkia puolestaan ohjataan siihen kiinnitetyillä siimoilla. Siimaohjattu lennokki kiertää kehää lennättäjänsä ympärillä.
Lennokkien rakenne on tehty perinteisesti kevyista puulajeista, esimerkiksi balsasta, mutta nykyään erilaiset muovit ja lujitemuovit ovat yleisiä. Lennokkien koot vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä useaan metriin, ja painot muutamasta grammasta useisiin kiloihin. Usein harrastekäytössa olevat lennokit ovat siipien kärkiväliltään alle kaksimetrisiä ja alle viisi kiloa painavia. Tähän tekevät poikkeuksen liidokit, joiden siiven kärkiväli saattaa olla neljäkin metriä.
Usein lennokit ovat leikkikaluja tai harrastevälineitä, mutta lennokkeja on myös sotilaskäytössä mm. tiedustelulennokkeina ja ilmatorjunta-aseiden harjoitusmaaleina. Suomessa alan toimintaa edistää Suomen Ilmailuliitto ja osa sen jäsenseuroista.
Suomessa sotilaallisessa käytössä oleva lennokki on Ranger miehittämätön lentotiedustelujärjestelmä [2].
