Laulurastas
Wikipedia
| Laulurastas | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Laulurastas (ylempi lintu) ja räkättirastas (alempi) |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Laulurastas (Turdus philomelos) on varpuslintuihin kuuluva rastas.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Laulurastas on selkäpuolelta harmaanruskea, rinta ja kupeet ovat mustapilkkuiset ja vatsa valkoinen. Kainalohöyhenet ovat kellahtavat (vrt. punakylkirastas). Koivet ovat korkeat, suuri tumma silmä. Pituus on 20–22 cm, siipien kärkiväli 33–36 cm ja paino 60–70 g.
Ääni on kova tiksahdus "tsik". Varoittaa pesällä hysteerisellä säksätyksellä. Laulu on erittäin melodista ja monimuotoista. Koiras esittää sitä yleensä kuusen latvasta ja tyyninä iltoina laulu kuuluu satojen metrien päähän. Kesä-heinäkuussa voi laulaa läpi yön.
Vanhin suomalainen rengastettu laulurastas on ollut 13 vuotta 7 kuukautta 16 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Laulurastasta tavataan lähes koko Euroopassa. Välimerenmaissa kanta on hajanainen. Suomessa pesii koko maassa, Lapissa harvalukuisempana. Suomen pesimäkanta on 600 000-900 000 paria.
Laulurastas muuttaa syys-lokakuussa Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Pääosa laulurastaistamme talvehtii Iberian niemimaalla. Keväällä se palaa huhti-toukokuussa, päämuuton sattuessa vapun tienoille. Se on yömuuttaja, ja hyvinä muuttoöinä voi taivaalta kuulla sen tiksahduksia satamäärin.
[muokkaa] Elinympäristö
Suomessa kuusivaltaiset havu- ja sekametsät. Voi pesiä varttuneessa havupuutaimikossa, jos sen tuntumassa on muutamia korkeita havupuita laulupuiksi. Etelä-Euroopassa on tavallinen puistojen ja puutarhojen pesimälintu, ja paljon pelottomampi kuin suomalaiset lajitoverinsa. Muuttoaikoina hyvin runsas ulkosaariston luodoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Sukukypsä 9-12 kk:n iässä. Pesä tavallisesti matalalla nuoressa kuusessa tai katajassa, toisinaan korkeammalla, jopa 10 m:n korkeudella. Pesä on tehty ohuista risuista, sammalista ja jäkälästä, ja sen sisäpuoli on muurattu lahosta havupuusta ja linnun syljestä muodostuneella vahvalla massalla. Naaras munii tavallisesti 5 munaa toukokuun alkupuolella, joskus jo huhtikuun puolivälissä. Naaras hautoo n. 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä n. 2 viikon ikäisinä. Molemmat emot osallistuvat niiden ruokintaan. Tavallisesti laulurastaspari munii toisen pesyeen kesä-heinäkuussa.
Laulurastas hylkää munapesänsä erittäin herkästi.
[muokkaa] Ravinto
Laulurastas on kaikkiruokainen ja syö hyönteisiä, matoja, nilviäisiä, etanoita ja kotiloita sekä marjoja ja hedelmiä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Laulurastas Radio Suomen viikon luontoäänenä
- Pulliainen, Erkki & Marjakangas, Arto 1978: Kaksi laulurastaan Turdus philomelos poikkeuksellista munintaa. - Lintumies 1.1978 s. 21-22. LYL.
