Lauantaiseura
Wikipedia
Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo keskustelemaan. Aluksi keskustelut koskivat kirjallisia aiheita, mutta myöhemmin ne alkoivat koskea kansallisen Suomen luomista. Topelius kuvaa "Päiväkirjoissaan", kuinka Lauantaiseuran iltojen aikana pääsi tutustumaan "Runebergin tyyneen huumoriin, Snellmanin säälimättömään logiikkaan, Nervanderin purevaan ivaan ja Nordströmin kompapuheisiin, jotka olivat teräviä kuin silmäneulat."
Lauantaiseuran merkitys suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle oli merkittävä. Sen vaikutuksesta syntyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu Helsingfors Lyceum (Helsingin Lyseo) vuonna 1831.
Seuran johtohahmona toimi aluksi Johan Jakob Nervander, myöhemmin Johan Ludvig Runeberg. Lauantaiseuran loppuaikoina Johan Vilhelm Snellman oli piirin johtava, keskutelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergin muutettua Porvooseen vuonna 1837 seuran säännöllinen toiminta loppui.
Lauantaiseuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää 1832 perustettua Johan Ludvig Runebergin sanomalehteä Helsingfors Morgonbladia, sillä useat jäsenet avustivat sitä.
[muokkaa] Lauantaiseuran jäseniä
- Matias Aleksanteri Castrén
- Fredrik Cygnaeus
- Axel Adolf Laurell (teologi)
- G. F. Laurell
- Bengt Olof Lille
- Elias Lönnrot
- Johan Jakob Nervander
- Johan Jakob Nordström
- Gabriel Rein
- Carolina Runeberg
- Fredrika Runeberg
- Johan Ludvig Runeberg
- Johan Vilhelm Snellman
- Zacharias (Sakari) Topelius