Lapintiira
Wikipedia
| Lapintiira | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Vartalo on vaalean harmaa, siivet hieman tummemman harmaat, päässä silmien yläpuolella musta lakki eli kalotti. Jalat ja nokka ovat tummanpunaiset, nokan kärjessä ei yleensä ole mustaa kuten kalatiiralla. Istuvan linnun pyrstö ulottuu selvästi pidemmälle kuin siivenkärjet (varmin tapa erottaa lapintiira kalatiirasta.) Nokka on hieman lyhyempi ja pää pyöreämpi kuin kalatiiran (kalatiiran olemus on hiukan luihu), myös jalat ovat lyhyemmät. Lennossa käsisiiven kärjessä on vain kapea tumma reunus. Siipisulat ovat läpikuultavat. Pesällään lapintiira on kiukkuisempi kuin kalatiira, ja saattaa tulla nokkaisemaan kulkijan päälakeen reiän. Poikaset ovat hyvin samanlaisia kuin kalatiiran, joskin lapintiiran poikaset ovat yleensä harmaita ja maha on valkoinen, kun taas kalatiiran poikanen on usein päältä ruskehtava ja sen maha on harmaa. Nuori lapintiira on lennossa erotettavissa kalatiirasta kyynärsiiven takareunan kuvioinnista: lapintiiran kyynärsulat ovat valkoiset.
Pituus on 34-40 cm ja siipien kärkiväli 66-77 cm. Pyrstöjouhet ovat lähes 20 cm:n pituiset. Paino on noin 100 g.
Äänet ovat saman tyyppisiä kuin kalatiiran. Ne ovat kuitenkin vielä korkeampia ja heleämpiä. Varoitusääni on yksitavuinen, kireä "rräää" tai "rräyh", mikä on hyvä tuntomerkki erona kalatiiraan.
Vanhin suomalainen rengastettu lapintiira on ollut 26 vuotta 11 kuukautta 8 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen, 30 vuotta 11 kuukautta vanha lintu.
Lapintiira on arktisten vesien lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Lapintiira pesii pohjoisen pallonpuoliskon kaikkien mantereiden pohjoisissa osissa Bretagnea ja Massachusettsia myöten. Sen muuttomatka kuuluu maailman pisimpiin: lapintiirat talvehtivat Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa. Suomessa se on yleinen meren saaristossa ja Pohjois-Suomen vesistöissä. Pesimäkantamme on noin 55,000 paria. Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 400,000–700,000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan noin 1 miljoona yksilöä.
[muokkaa] Elinympäristö
Lapintiirat pesivät yleensä yhdyskunnissa, usein myös yksittäispareina. Suurimmat yhdyskunnat sijaitsevat ulkomeren puuttomilla kallio- ja soraluodoilla, ja niissä voi olla jopa 100 paria. Usein kala- ja lapintiirat pesivät sekayhdyskuntina. Myös lapintiira hakeutuu mielellään pesimään naurulokkiyhdyskuntiin.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on pelkkä kuoppa maassa tai kalliolla, yleensä lapintiira ei tuo lainkaan pesäaineksia. Muninta alkaa muutamia päiviä myöhemmin kuin kalatiiran, toukokuun puolivälistä alkaen. Yhdyskunnissa on aina hyvinkin eri aikaan aloitettuja pesintöjä, kuten myös kalatiiralla. Munia on 2, joskus 1, mutta harvoin 3. Haudonta alkaa ensimmäisestä munasta ja kestää noin 3 viikkoa. Molemmat puolisot hautovat. Poikaset ovat lentokykyisiä 3-4 viikon ikäisinä. Jotkut emot puolustavat poikasiaan raivokkaasti, ja saattavat nokkaista kulkijan päälakeen vertavuotavan reiän. Lapintiirat poistuvat Suomesta ennen kalatiiraa jo heinäkuussa ja elokuun alkupuolella.
[muokkaa] Ravinto
Merialueella lapintiira syö pääasiassa pieniä kaloja, äyriäisiä ja hyönteisiä (surviaissääskiä). Sisämaassa ravinto on etupäässä hyönteisiä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Bergman, Göran 1980: Single-breeding versus colonial breeding in the Caspian Tern Hydroprogne caspia, the Common Tern Sterna hirundo and the Arctic Tern Sterna paradisaea.-Ornis Fennica 57:141-152.
- Haartman, Lars von 1982: Lapintiira, uusi sisäsaariston asukas. - Ornis Fennica 59:63-74.
- Lemmetyinen, Risto 1973: Feeding ecology of Sterna paradisaea Pontpp. and S. hirundo L., in the archipelago of southwestern Finland. - Ann. Zool. Fennici 10:507-525.
- Lemmetyinen, Risto 1976: Feeding segregation in the Arctic and Common Tern in Southern Finland. - Auk 93:636-640.
- Lemmetyinen, Risto, Rantamäki, P. & Uusitalo, Raimo 1977: Saaristomerellä pesivien lapintiirojen, kalasääskien ja varisten DDT- ja PCB-pitoisuuksista. - Lintumies 12:108-117. LYL.
- Mikkola, Kauri 1980: Lapin- ja kalatiirat pyydystävät kuoriutuvia surviaissääskiä (Diptera, Chironomidae). - Ornis Fennica 57:42.
