Web Analytics
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions Langaton lähiverkko – Wikipedia

Langaton lähiverkko

Wikipedia

Mäntsälän Sähkö Oy:n langattoman verkon antenni. Ylhäällä loppukäyttäjien antennit ja alhaalla linkkinä toimivat suunta-antennit.
Suurenna
Mäntsälän Sähkö Oy:n langattoman verkon antenni. Ylhäällä loppukäyttäjien antennit ja alhaalla linkkinä toimivat suunta-antennit.

Langaton lähiverkko on nimensä mukaisesti lähiverkko, joka käyttää radioaaltoja tiedonsiirtoon. Se on yleensä viimeinen linkki lähiverkon ja käyttäjien välillä ja se antaa kaikille langattoman verkon piirissä oleville käyttäjille mahdollisuuden kirjautua verkkoon. Runkoverkkona langaton lähiverkko käyttää kaapeleita. Nykyään suosituin on standardiksi muodostunut WLAN.

WLANin arvioidaan olevan tärkeä yhteysmuoto monilla businesnesalueilla. Markkinoiden arvellaan kasvavan kun WLANin hyödyt huomataan. Frost ja Sullivan arvioivat WLAN-verkkojen markkinoiden olevan 0,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 1998 ja 1,6 miljardia dollaria vuonna 2005. Tähän mennessä WLANeja on asennettu pääasiassa varastoihin ja jälleenmyyjille, mutta viime aikoina myös koulukäyttö on tullut suosituksi. Suuria kasvunäkymiä povataan terveydenhuoltoon, opetusinstituutteihin ja toimistoihin. Businesnesympäristöt, tapaamispaikat, julkiset alueet ja sivutoimipaikat olisivat ideaaleja paikkoja WLAN-käyttöön.

WLAN on vaihtoehto kaapeleilla toteutetulle lähiverkolle paikoissa, joissa kaapelointi on vaikeaa tai mahdotonta. Sellaisia paikkoja voisivat olla vanhat suojellut rakennukset tai luokkahuoneet. WLAN-asennukset ovat myös halpoja, koska ne koostuvat ainoastaan tukiasemista ja runkoverkkoasennuksista. Viimeinen osa verkosta kulkee ilmassa.

Langattomien lähiverkkojen alkuvaiheessa oli olemassa suljettuja protokollia ja eri verkkoja eri käyttötarkoituksiin, mutta 1990-luvun lopussa ne korvautuivat standardeilla, pääasiassa IEEE 802.11 (2 Mbps, toimistokäyttöön), HomeRF (2 Mbps, kotikäyttöön) ja IEEE 802.11b (11 Mbps). Viimeisin standardoitiin myöhään vuonna 1999 ja suuria määriä edullisia tuotteita eri valmistajilta alkoi saapua myyntiin vuoden 2000 puolivälissä. Standardi toimii lupavapaalla ISM-taajuusalueella taajuudella 2,45 GHz. Tätä standardia noudattavia tuotteita on otettu käyttöön nopeaan tahtiin toimistoissa, kodeissa ja julkisissa asennuksissa kuten kahviloissa, yliopiston kampuksilla ja kirjastoissa.

Edullisten ja lupavapaiden verkkotuotteiden saatavuus on aikaansaanut sen, että on perustettu useita yhteisöverkkoja. Hyvänä esimerkkinä toimvasta yhteisöstä on avoimeen standardiin perustuva OpenSpark.

IEEE 802.11a-standardi, joka toimii myös lupavapaalla ISM-alueella 5 GHz taajuudella, mahdollistaa jopa 54 Mbps nopeudet. Vaihtoehtoja sille on eurooppalainen ATM-tyylinen 5 GHz teknologia, HiperLAN, joka ei ole menestynyt poliittisten ja markkinasyiden takia.


[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

THIS WEB:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2006:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu