Lagash
Wikipedia
Lagash oli merkittävä sumerilainen kaupunki Mesopotamiassa. Paikka on Irakissa hieman alle 10 km pohjoiseen Shatran pienestä kaupungista. Kaupunki perustettiin ehkä välillä 4000-3000 eaa. Noin 2450 eaa sen johtajat Entemana ja Eannatum jne. Entamena löi Lagashin viholliset Kishin pohjoisessa ja Elamin idässä. rakansivat suuria valtakuntia Sumeriin, jotka tosin jäivät lyhytikäisiksi. Lagash taisteli alituiseen naapurinsa Umman kanssa Gu-Edinasta, viljelymaasta. Lagash itsenäistyi ensimmäisenä suurena keskuksena gutilaisten vallan alta joskus 2100 eaa Gudean johdolla. Erään arvion mukaan Lagash olisi ollut maailman suurin kaupunki n. 2075 - 2030 eaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lagashin ensimmäisen dynastian historia
Lagashin dynastian perustaja Ur-Nina eli Ur-Nanshe kävi kauppaa Dilmunin eli Bahrainin kanssa. Hänen pojanpoikansa Eannatum hallitsi Sumeria johtajana yhdessä Urukin Nippur, Akshak, and Larsa. Eannatum kukisti Kishin, joka vapautti itsensä Eannatumin kuoleman jälkeen. Lagash voitti Umman Enkallatumin ja Elamin. Eannatum valtasi Azin kaupungin Persianlahdella, sekä ulotti valtansa Mariin. Eannatumin pojan Enannatumin aikana Umma itsenäistyi ja sen kuninkaat Ur-Lumma ja Illi hyökkäsivät turhaan Lagashia vastaan. Entemena oli voimakas hallitsija, joka palautti Lagashin valtaa ja liittoutui Urukin kanssa, jonka johtaja Lugal-kinishe-dudu näyttää olleen Sumerin voimahahmo. Entemanan jälkeiset Lagashin kuninkaat olivat heikkoja, ja Urukagina (Uru-inim-gina) oli tai oli olevinaan kansan mies, joka uudisti tai oli uudistavinaan maata mm vähentämällä kansaan kohdistuvia maksuja ja veroja. Urukaginan voitti nouseva Umman kuningas Lugalzaggesi, jonka jälkeen Akkad valtasi koko Sumerin.
[muokkaa] Lagashin Gudea
Kun Akkadin valta romahti, Puzer-Mama otti vallan Lagashissa jo Sharkalisharrin aikana. Gutilaiset tuhosivat Akkadin mahdin.
Lagashin kuningas Gudea loi pienen suurvallan Etelä-Mesopotamiaan gutilaisten vallan herpaantuessa (ehkä juuri Gudean takia). Ur, Nippur, Adab, Uruk ja Bad-Tibira lienevät olleen Gudean vallan alla päätellen niissä rakennettujen temppelien perustamiskirjoituksista. Gudea rakensi temppeleitä ja kastelukanavia tyypillisen mesopotamialaisen suurmiehen tapaan. Hän kävi kauppaa laajalla alueella.
Gudea kutsui itseään nimellä ensi, pappiskuningas, ei "lugal", suurkuningas. Gudeaa seurasi kaksi Ur-Ningirsu-nimistä hallitsijaa, joista viimeisen kukisti Ur-Nammu, joka perusti laajan Uus-Sumerin eli Urin kolmannen dynastian.
[muokkaa] Lagashin ensimmäinen dynastia
- Enhengal (n. 2550 BC)
- Lugal-Sha-Gen-Sur (Lugal-Suggur), patesin ylipappi (n. 2510)
- Ur-Nina (Ur-nanshe), king (n. 2480)
- Akurgal (n. 2450)
- Eannatum, kuningas (n. 2445) perusti ensimmäisen Lagashin suurvallan
- Inannatum I, ylipappi (n. 2440) hyökkäsi ummaan
- Entemena, kuningas (n. 2400)
- Inannatum II. (n. 2390)
- Enitarzi (n. 2385)
- Lugalanda (2384–2378)
- Urukagina, kuningas (2378–2371), esiintyi uudistajana kansan riistoa vastaan.
[muokkaa] Lagashin toinen dynastia
- Ki-Ku-Id (n 2260)
- Engilsa (n 2250)
- Ur-A (n 2230)
- Lugalushumgal (n 2200)
- Puzur-Mama
- Ur-Utu
- Ur-Mama
- Lu-Baba
- Lugula
- Kaku
- Urbaba (2164-2144).
- Gudea (2144-2124)
- Urningirsu (2124-2119)
- Pirigme (2119-2117)
- Ur-GAR (2117-2113)
- Nammahani (2113-2110)
[muokkaa] Gudean Lagash
Gudean aikana Lagashista tuli laaja mahtivaltio. Maassa oli barbaarisia gutilaisia ja Gudea karkotti gutilaiset pois. Gudean aikoihin Lagashin pääkaupunki oli Girsu eli Telloh. Kuningaskunta ulottui 1600 km² alueelle, siellä oli 17 suurempaa kaupunkia, 8 provinssin pääkaupunkia ja lukusia kyliä, joista 40 tunnetaan nimeltä. Väestöä oli savitaulujen mukaan 216000, kun Lagashissa ennen Akkadin aikaa oli vain 36000 asukasta.
