Läskikapina
Wikipedia
Läskikapinana tunnettu välikohtaus tapahtui vuonna 1922, Kuolajärven ja Savukosken välisellä seudulla. 2. helmikuuta saapui hiihtäen, rajan yli Neuvosto-Venäjältä, aseistautunut joukko, Pohjolan punainen sissipataljoona Kemi Oy:n tukkityömaalle. He pidättivät työmaan johtajat ja takavarikoivat työmaan kassan.
[muokkaa] Tapahtumien kulusta
Nimensä tapahtuma on saanut siitä, että punakaartilaisten johtaja, Janne (oik. Frans Johan) Myyryläinen (käytti nimeä Jahvetti Moilanen, myöh. Neuvostoliitossa Juuso Matero) seisoi Värriön metsätyömaalla läskilaatikon päällä esittäessään työläisille "Pohjolan Punaisen Sissipataljoonan taistelujulistuksen". Julistuksessa käsiteltiin sekä metsätyöläisten asemaa että suomalaisten vapaaehtoisten hyökkäyksiä Karjalaan (mm. Aunuksen retkikunta). Puheen seurauksena noin 300 työmiestä liittyi pataljoonaan. Miehet aseistettiin ja heille maksettiin palkkaa. Pataljoona matkasi kohti Savukoskea ja sieltä Saijalle ja Kuolajärvelle. Matkan varrella se ryösteli työmaita ja rajavartioston joukkoja Saijalla ja Kuolajärvellä. 7. helmikuuta noin 240 mieheen kutistunut pataljoona siirtyi rajan taakse Alakurtissa.
Tieto kapinajoukosta oli saatu Rovaniemelle vasta 5. helmikuuta ja tästä syystä heidän peräänsä lähetetty suojeluskunnan ja rajavartioston yhteinen osasto ei ehtinyt tavoittaa heitä ennen rajan yli siirtymistä.
Punaiseen sissipataljoonaan liittyneet miehet hajaantuivat retken jälkeen. Osa palasi välittömästi kotiseuduilleen, osa jäi joksikin aikaa ja osa pysyvästi Venäjälle/Neuvostoliittoon. Osa miehistä perusti rajan tuntumaan Pohjan pojat -nimisen kolhoosin. Se toimi osana Karjalan työkansan kommuunia.
Eräiden rajavartioston palveluksessa olleiden epäiltiin avustaneen retkeen valmistauduttaessa mm. aseiden salakuljetuksessa rajan yli ja piilottamisessa.
Kohteena olleet puutavarayhtiöt vaativat ensin korvauksia Valtioneuvostolta. Se kuitenkin katsoi, että korvauksille ei ole laillisia edellytyksiä. Sen jälkeen yhtiöt nostivat lukuisia oikeusjuttuja valtiota ja rajavartiostoa vastaan hakien korvauksia menetyksistään. Oikeudenkäynnit eivät johtaneet korvauksien maksuun.
Rajavartiostoa vahvistettiin tapauksen jälkeen alueella huomattavasti.
[muokkaa] Tapahtumapaikat nykypäivinä
Värriön Saparosokan kämpän pihalla ilmeisesti tuo samainen "Ameriikan" läskilaatikko osin lahonneena edelleen on. Kämppä on jatkosodan aikana poltettu, mutta tallista ovat hirret ja osa hevosten pilttuista jäljellä. Kämppä sijaitsee Savukosken Martinkylästä Värriöjokivarteen ja Tulppioon johtavan tien varrella Värriöjoen latvapuron Siurujoen varressa Petäjä-Nurusvaarassa.
Lapin Kansa 16.8.1998:
"Rautaisella panielilla lujitettu, puolitoistametrinen laatikko lahoaa Saparosokan kämpän kumpareella. Tallin seinähirsiä on vielä salvoksissaan. Hevosten pilttuut näkyvät romahtaneen katon alta. Kämppäkartano työntää vahvaa heinää, tallin sisällä muhevassa maassa kasvaa iso koivu. Ruukinpirtistä on jäljellä enää kaksi suurta, kivistä ladottua muuria, piiput kaatuneina. Saunojen kivikiukaat uhmaavat aikaa taivasalla. Kämppien ja saunojen sijoilla kasvaa sullipuuta. Suomalaiset polttivat saunat ja kämpät jatkosodassa partisaanien reiteiltä. Läskikapinankin rakennukset kohosivat savuna ilmaan. – Ettei vain tämän läskilaatikon päältä Jahvetti Moilanen innostanut Pohjolan punaista sissipataljoonaansa. Tämä on varmasti läskilaatikko, minä olen sellaisia nuorempana nähnyt. – Se oli semmoinen syltää pitkä, vajaan metrin levyinen ja melko korkea ponttilautalaatikko. Tämäkin on naulattu kokoon tehdasnauloilla. Eiköhän vain ole Amerikasta asti tänne Saparosokkaan tuotu, martinkyläläinen poromies Matti Lakela, 79, arvelee. Läskilaatikon nykyinen paikka puolustaisi Lakelan arveluja. Laatikko lojuu Saparosokan harjun korkeimmalla kohdalla, mistä se hallitsee ruukinpirtin pihamaata. Siinä olisi ollut hyvä paikka pitää puhe tovereille, työmiehille ja talonpojille. Kapinapaikka katoamassa Se oli helmikuun 2. päivän kirkkain hetki 1922, kun Jahvetti Moilanen, pohjolan sissipataljoonan johtaja ja Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean valtuutettu, nousi kireässä pakkassäässä läskilaatikon päälle. Puhuja kehotti jätkiä kapinaan lahtareita vastaan sekä tukemaan ja puolustamaan Karjalan kommuunissa valkobandiitteja vastaan taistelevia tovereitaan. Läskikapina on saanut vaipua unholaan aivan rauhassa, vaikka Martilta Värriöjokivartta Tulppioon menevä tie kulkee vain vajaan puolen kilometrin päästä Saparosokan ruukinpirtin raunioista."
