Kyberpunk
Wikipedia
Kyberpunk tai cyberpunk on tieteiskirjallisuuden alalaji. Termi koostuu kahdesta sanasta: kyber (kybernetiikka) ja punk. Käsitteessä huipputeknologia yhdistyy biologiseen ja valtakulttuuri vastakulttuuriin. Yleensä kyberpunk-kirjallisuuden juonessa tärkeää osaa esittävät tulevaisuuden hakkerit, suuryhtiöt ja tekoäly. Kyberpunkin perusetiikka on kyynistä, sen sankarit usein kaukana ihanteista. Synkkyydessään ja raadollisuudessaan kyberpunk muistuttaa film noiria.
Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma (Brave New World, 1932) ja George Orwellin Vuonna 1984 (1949) sisältävät useita kyberpunk-kirjallisuuden piirteitä ja niitä voidaankin pitää kirjallisuustyypin edelläkävijöinä. Myös Alfred Bester luetaan usein kyberpunkin edeltäjien joukkoon. Tosin näiltä puuttui oleellinen ulottuvuus, kyberavaruus.
Ehdottomasti tunnetuin kyberpunkiin liitetty tieteiskirja on William Gibsonin Neurovelho (Neuromancer, 1984), joka popularisoi käsitteen kyberavaruus (cyberspace). Muita merkittäviä Gibsonin kyberpunk-genren töitä ovat Neurovelhon jatko-osat Kreivi Nolla (Count Zero,1986) ja Mona Lisa Overdrive, sekä niin sanottu Silta-trilogia (Virtual Light, Idoru, All Tomorrow's Parties). Valkokankaalle Gibsonin tuotannosta ovat päässeet novellit Johnny Mnemonic ja New Rose Hotel.
Elokuvista Blade Runner, Ruohonleikkaaja (The Lawnmower Man), Terminator, Ghost in the Shell, Total Recall - Unohda tai kuole ja Matrix-trilogia sisältävät kyberpunk-aineksia. Myös tv-sarja Dark Angel on saanut vaikutteita kyberpunkista.
Kyberpunkin kulta-aikaa oli 80-luku ja myöhemmin se on puhtaassa muodossaan hiipunut.
