Kustaa Inkeri
Wikipedia
Kustaa Aadolf Inkeri (1908-1997) oli suomalainen matemaatikko, akateemikko ja Turun yliopiston matematiikan laitoksen johtaja. Häntä pidetään suomalaisen lukuteorian koulukunnan perustajana.
Kustaa Adolf Inkeri syntyi Laitilassa 12. marraskuuta vuonna 1908. Hänen isänsä oli maanviljelijä, jolla oli viisi lasta. Elinolojensa parantamiseksi perhe muutti useita eri kertoja tilalta ja paikkakunnalta toiselle, joten Kustaa Adolf varttui hyvin monenlaisissa ympäristöissä.
Kustaa Inkeri kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1928. Suoritettuaan asepalveluksensa hän kirjautui opiskelijaksi Turun yliopistoon. Opintojaan Kustaa Inkeri rahoitti antamalla yksityistunteja. Ollessaan vielä opiskelija hän meni naimisiin liikemiehen tytär Fanny Ranghild Vännin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa, joka oli poika, syntyi ennen Inkerin valmistumista. Perheeseen syntyi myöhemmin vielä neljä muuta lasta.
Pääaineensa matematiikan lisäksi Kustaa Inkeri opiskeli perustutkintoaan varten sivuaineinaan fysiikkaa ja tähtitiedettä. Jonkin aikaa hän työskenteli yliopiston observatoriossa. Myöhemmin hän toimi oppikoulun opettajana Turun lähellä.
Toinen maailmansota keskeytti Inkerin työn opettajana. Sotien aikana Inkeri toimi jonkin aikaa komppanianpäällikkönä rintamalla ja jatkoi sen jälkeen ammattiupseerina. Suhteellisen rauhallisen jatkosodan rintamasotavaiheen aikana Inkeri järjesti sotilaille mahdollisuuden suorittaa yliopiston perusopintoja matematiikassa.
Siviiliin palattuaan Kustaa Inkeri otti vastaan oppikoulun opettajan paikan Turussa ja toimi tämän lisäksi Turun Yliopiston sivutoimisena tuntiopettajana. Kustaa Inkeri väitteli tohtoriksi vuonna 1946 Kalle Väisälän ohjauksessa. Tuohon aikaan Kalle Väisälä oli yliopiston ainoa matematiikan professori. Väiteltyään Kustaa Inkeri luopui oppikoulun opettajan tehtävästään. Yliopistossa ei tuolloin ollut ainoatakaan matematiikan assistentin paikkaa. Vuonna 1947 yliopistoon perustettiin kuitenkin matematiikan apulaisprofessuuri, johon dosentin arvon saanut Kustaa Inkeri nimitettiin. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1950, jolloin hän sai nimityksen täyteen professuuriin. Turun yliopiston matematiikan professorina ja matematiikan laitoksen johtajana hän toimi vuonna 1972 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kustaa Inkerin kauteen ajoittuu laitoksen toiminnan huomattava laajentuminen.
Vuonna 1951 Kustaa Inkeri nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi. Jo aikaisemmin hän oli saanut akatemian kunniapalkinnon.
Kustaa Inkerin opetusaineet yliopistossa ulottuivat lukuteoriasta ja algebrasta reaali- ja kompleksianalyysiin. Kustaa Inkerin oppilaista seitsemän on väitellyt tohtoreiksi, heistä kuusi lukuteorian alalta. Kaikki seitsemän ovat toimineet professoreina Suomen yliopistoissa.
Kustaa Inkeri kuoli 16. maaliskuuta vuonna 1997. Hänen muistokseen pidettiin alkukesästä vuonna 1999 lukuteorian symposiumi Turku Symposium on Number Theory in Memory of Kustaa Inkeri (University of Turku, 31.5.-4.6.1999).
[muokkaa] Aiheesta muualla
Artikkeli perustuu Tauno Metsänkylän Kustaa Inkerin koottuja töitä varten kirjoittamaan matemaatikon muotokuvaan, ks.
