Kulttuurihistoria

Wikipedia

Kulttuurihistoria tieteenalana keskittyy menneisyydessä tapahtuneiden kulttuuri-ilmiöiden tutkimukseen. Kulttuurihistoria ei yleensä keskity täsmällisesti ajoitettaviin "tapahtumiin" vaan pidemmän aikajakson kehityskulkuihin.

Moderni kulttuurihistoria ei rajaa kulttuurin käsitettä pelkästään taiteelliseksi tai kirjalliseksi (korkea-)kulttuuriksi, vaan mitä tahansa inhimillistä toimintaa voidaan analysoida kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Siten esimerkiksi politiikkaa ja eduskunnan toimintakäytäntöjä voitaisiin tarkastella kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta käsin. Siten kulttuurihistoria on läheistä sukua monille humanistisille ja yhteiskuntatieteille, esimerkiksi folkloristiikalle ja antropologialle.

Kari Immonen (2002, 25) määrittelee kulttuurihistorian seuraavasti:

Kulttuurihistoria tarkastelee ilmiöitä historiallisina ja kulttuurisina. Se katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen. Kulttuurihistoria pyrkii ulottamaan katseensa kulttuurin perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja maailmanjäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana. - - - Tästä näkökulmasta kulttuurihistoria kohtaa elämismaailman kaikessa rikkaudessaan, ilman hierarkista arvottamista. Se ei tee eroa arjen ja juhlan, eliitin ja populaarin, korkean ja matalan tai tavallisen ihmisen ja valtaapitävien välillä. Kulttuurin eri alueet jäsentyvät ihmisen valintojen tasaveroisiksi kohteiksi, elämäntavan osiksi.

Moderni kulttuurihistoria on siis otteeltaan ja metodisilta lähestymistavoiltaan hyvin monimuotoinen historiantutkimuksen osa-alue. Kyse on pikemminkin menneisyyden lähestymistavasta kuin tietystä tutkimuksen kohteesta.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Bronowski, Jacob (1975): Ihmisen vaiheet. (Alkuteos: The Ascent of Man, 1974.) Suomentanut Antero Manninen. Helsinki: Kirjayhtymä. ISBN 951-26-3259-4.