Kristiina

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin kuningatarta. Kristiina on myös naisen etunimi sekä Pohjanmaan Kristiinankaupungista käytetty nimitys.

Kuningatar Kristiina.

Kristiina (18. joulukuuta 1626 - 19. huhtikuuta 1689) oli Ruotsin kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654.

Kristiina oli Kustaa II Aadolfin tytär. Tulevan kuningattaren syntymä ajoittui harvinaisen astrologisen konjunktion yhteyteen, mikä sai aikaan spekulaatioita lapsen mahdollisesta osasta maailmanhistoriassa. Tarinan mukaan lapsi oli syntyessään niin isokokoinen ja karvainen, että kätilöt ilmoittivat kuninkaan saaneen pojan. Lähemmän tarkastelun jälkeen ilmoitus korjattiin nopeasti.

Kristiina oli kuusivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti, ja kruununprinsessa sai aikakautensa pojan kasvatuksen, sillä hänestä aiottiin sukupuolestaan huolimatta tehdä seuraava Ruotsin hallitsija. Kristiina käyttäytyikin mielellään kuin mies: ratsasti ja harrasti metsästystä ja miekkailua. Hän oli erittäin lahjakas, harrasti tieteitä ja taiteita ja osasi seitsemää kieltä.

Noustuaan valtaistuimelle Kristiina osoitti aluksi kiinnostusta hallitsemiseen valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan avustuksella, mutta katkaisi pian välinsä tähän ja täytti hallinnon omilla suosikeillaan. Valtakunnan asioiden sijasta Kristiinan mielenkiinto kohdistui taiteeseen. Kristiinan aikana Ruotsin hovi kohosi lyhyeksi aikaa Euroopan suurimmaksi kulttuurikeskukseksi. Hän kutsui Tukholmaan suurin joukoin eurooppalaisia oppineita, joista kuuluisin oli filosofi René Descartes, osti Euroopasta kirjakokoelmia ja taideteoksia sekä harrasti teatteria, oopperaa ja balettia.

Kristiinan hallinto ajoi Ruotsin valtakunnan taloudelliseen kriisiin. Pröystäilevä hovielämä nieli valtavasti rahaa, mutta vakavampi syy oli Kristiinan läänityspolitiikka. Hän jakoi 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille holtittomasti aatelisarvoja ja niihin kuuluvia läänityksiä. Kristiinan noustessa valtaistuimelle Ruotsissa oli 281 aatelissukua, mutta hän aateloi 22-vuotisen valtakautensa aikana 368 lisää, ja etenkin Suomen syrjäseuduilla koko maa oli käytännössä aatelisten hallussa. Koska aatelisto sai kerätä verot läänityksiltään, valtio ajautui kassakriisiin ja aatelin valta kasvoi.

Kristiina ilmoitti 1649, ettei tule menemään naimisiin, ja nimesi kruununperijäkseen serkkunsa Kaarle (X) Kustaan. Hän oli muiden tieteiden ohella perehtynyt lääketieteeseen ja ilmeisesti uskoi, ettei voisi saada lapsia. 1651 hän järkytti valtakuntaa luopumalla kruunusta ja kääntymällä katolilaisuuteen, minkä jälkeen hän joutui jättämään Ruotsin ja muuttamaan loppuelämäkseen Roomaan. Luterilaisuutta sotakentillä puolustaneen sankarikuninkaan tyttären kääntyminen katoliseen uskoon oli aikansa skandaali Euroopassa ja suuri propagandavoitto katolilaisille. Jälkeensä hän jätti konkurssissa olleen valtakunnan, ja hänen seuraajansa Kaarle X Kustaa joutui aloittamaan lahjoitusmaiden perimisen takaisin kruunulle.

Kristiina on haudattu Vatikaaniin Pietarinkirkon kryptaan. Viereiseen hautaan on myöhemmin haudattu paavi Johannes Paavali II.

Huomaa, että syntymäpäivä on juliaanisessa kalenterissa joulukuun 8., ja tämä oli tuohon aikaan Ruotsissa virallisessa käytössä. Gregoriaanisessa kalenterissa päivä on joulukuun 18. Hänen isänsä Kustaa II Aadolf kuoli gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuun 16. päivänä.