Kovalenttinen sidos
Wikipedia
Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti. Atomien välille syntyvä molemminpuolinen sähkömagneettinen vetovoima, joka pitää molekyylin koossa. Kovalenttinen ei ole täysin kovalenttinen silloin kun sidostamuodostavien atomien välillä on elektronegatiivisuusero. Sidos on silloin kovalenttisen ja ionisidoksen välimuoto: polaarinen kemiallinen sidos, jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaisesti atomien välillä ja syntyvä sidos on usein heikompi kuin täysin kovalenttinen sidos.
Atomeilla on taipumus jakaa elektronit niin, että niiden uloimmat elektronikuoret täyttyvät. Useimmiten kovalenttinen sidos syntyy sellaisten atomien välille, joilla on likimain samansuuruinen (ja korkea) elektronegatiivisuusarvo. Kovalenttinen sidos voi olla yksin-, kaksin- tai kolminkertainen. Kolminkertainen kovalenttinen sidos sisältää näistä eniten energiaa. Siten asetyleeni eli etyyni palaa kuumemmalla liekillä kuin etaani (maakaasun komponentti), mikäli happea on riittävästi. Samoin molekyylistä typpeä (kaksi typpiatomia kiinnittyneenä kolmoissidoksella) on vaikeampaa hajottaa, kuin molekyylistä happea (kaksi happiatomia kiinnittyneenä kaksoissidoksella). Eri tyyppisillä kovalenttisilla sidoksilla on suuri merkitys orgaanisen kemian synteeseissä.
Kovalenttista sidosta merkitään yhdistämällä atomien kemialliset merkit pisteillä tai viivoilla. Esimerkiksi etaanin (CH3-CH3) kaavassa viiva kuvaa hiiliatomien yhteistä elektroniparia. Eteenissä (CH2=CH2) hiiliatomit jakavat kaksi elektroniparia, eli ne muodostavat kaksoissidoksen.
