Kotkan merikaapeli

Wikipedia

Kotkan merikaapeliksi kutsutaan hanketta, jonka tarkoituksena oli lisätä sähköntuontia Suomeen Venäjältä 1 000 MW merikaapelin avulla noin 8,7 terawattituntia vuodessa, mikä vastaisi kymmentä prosenttia Suomen omasta sähkönkulutuksesta. Tarkoituksena on rakentaa merikaapeli Mussalo (Suomi) ja Kernovo (Venäjä) välille. Venäjän puolella merikaapeli liitettäisiin Venäjän kantaverkkoon Sosnovyi Borin ydinvoimalan lähelle. Tällä hetkellä Sosnovyi Bori tuottaa 28% koko Luoteis-Venäjän sähköstä ja 50% Pietarin alueen sähköstä. Joten Venäjän kantaverkkoon kytkemisestä huolimatta sillä tuotu sähkö olisi ainakin 50% ydinsähköä. Mikäli tuo sähkömäärä tuotettaisiin pelkästään Sosnovyi Borin ydinvoimalassa, vastaisi sen noin yhden reaktorin tuotantoa. Jo nyt Suomeen tuodaan noin yhden reaktorin tuotannon verran sähköä vuosittain.

Kesällä 2006 kun asiaa oli selvitetty pidemmälle Suomen kantaverkon näkökulmasta, päädyttiin siiten, että investoinnit Suomen kantasähköverkkoon olisivat pienemmät mikäli 1000 MW:n merikaapeli jaettaisiin kahdeksi pienemmäksi 500 MW:n kaapeliksi. Kesän aikana julkisuuteen tuli myös tieto siitä, että syksyn 2006 sähkötilanteesta tulee erityisen vaikea, koska sademäärät ovat olleet niin vähäiset ja että Olkiluoto-3 myöhästyy ehkä ennakoitua enemmän.

Venäjällä kyseisen sähkön hinta on maan sisäisin hinnoin noin 150 miljoonaa euroa, kun taas pohjoismaisten sähkömarkkinoiden, Nordpoolin hinnoin sen arvoksi muodostuisi tukkuhinnoin noin 320 miljoonaa euroa. Kaapelin rakentaminen tulisi maksamaan noin 300 miljoonaa euroa ja sen toteuttaisi United Power, josta omistaa 51% Baltenergo, jonka suurin omistaja on Rosenergoatom. United Powerista suomalaisomistuksessa on 49%:ia, mistä pääosasta vastaa Atanas Tilevin Clippercourt-yhtiö.

Kotkan merikaapelille on luvannut rahoituksen Venäjän ulkomaantalouspankki. [1]

Hankkeen takana on Rosenergoatom, joka loisi näin rinnakkaisen markkinakanavan Suomeen noin enintään 1 460 MW:n teholla tuovalle Inter RAO:lle. VTTn selvityksen mukaan vahvistuva sähköntuonti alentaisi sähkön tukkuhintaa joitain prosentteja Suomessa. Nykyisen kaapelin tehonvaraukset ovat seuraavat:

• Pohjolan Voima 400 MW (27,4 %)
• Fortum 400 MW (27,4 %)
• Norsk Hydro ASA 300 MW (20,5 %)
• RAO Nordic Oy 250 MW (17,1 %)
• RWE Trading GmbH 50 MW (3,4 %)
• Troms-Kraft Market AS 60 MW (4,1%)

Sähkönjakelusta vastaavan Fingridin mukaan 1 000 MW:n sähköntuonnin lisäys Venäjältä vaarantaisi Suomen sähköverkkoturvallisuuden. Myös Fingridin yksi omistajista Pohjolan voima vastustaa merikaapelia. Kotkan Energian mukaan Suomen kantaverkko kestäisi sähkön lisätuonnin.

Toimitusjohtaja Toivonen, mitä tapahtuu, jos ministeriö vastoin teidän kantaanne hyväksyy United Powerin hakemuksen?

"Ei me suostuta. Emme me voi tätä sallia. Meidän ei ole pakko noudattaa KTM:n päätöstä, ellei laki muutu. Fingridin erityistehtävä menee kaiken yli. Jos joku antaa luvan rakentaa, me emme kytke sitä verkkoon." (Talouselämä 31. maaliskuuta 2006)

Toivosen mukaan United Powerin 300 miljoonan euron arvoisen merikaapelin rakentaminen edellyttäisi Suomelta 1,7 miljardin euron arvoisen kaapelin rakentamista Ruotsiin Suomesta. [2]

Kotkan merikaapelia kannattavat mm. SCA, Outokumpu ja Stora Enso.

Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä puolestaan latasi jo kovilla kohti Fortumia ja ihmetteli, onko sen paikka ollenkaan pörssissä. Valtioenemmistöinen Fortum on Fingridin toinen pääomistaja yhdessä teollisuuden omistaman Pohjolan Voiman kanssa. Metkaa on toki huomata se, että merikaapelin vastustajien leiriin kuuluva UPM-Kymmene on Pohjolan Voiman suurin omistaja. [3]

Energia-alan professorin mukaan Fingrid haluaa vain estää kilpailua ja suojella omistajiensa, Fortumin ja Pohjolan Voiman, etuja. Fingrid on arvioinut merikaapelin vaativan parin miljardin euron suurinvestoinnit. Professori Peter Lund kuittasi puheet miljardi-investoinneista päättömiksi.

Professorin mukaan itäsähkö voi laskea sähkön hintaa lännessä jopa arvioitua enemmän. Tämä taas saattaisi heikentää esimerkiksi Olkiluodon uuden ydinvoimalayksikön kannattavuutta. [4]

Suomen valtion sähköviranomainen Energiamarkkinavirasto on todennut syksyllä julkitulleessa lausunnossaan, ettei Suomen nykyinen kantaverkko kestä uuden ns. Venäjän merikaapelin aiheuttamaa sähkönsiirtoa pääasiassa Ruotsiin ilman merkittäviä vahvistuksia Suomen kantaverkkoon ja uusien siirtoyhteyksien rakentamista Ruotsiin ja Baltiaan. Selvityksessä EMV toteaa suurhäiriöriskin Suomen kantaverkossa viisinkertaistuvan nykyiseen verrattuna ja Suomen riippuvuuden tuontienergiasta nousevan huolestuttavan korkealle.

Sisällysluettelo 1 Ruotsin energiapolitiikka 2 Venäjän sähköpolitiikka 2.1 Sähköpula 2.2 Suomen varakapasiteetti 3 Tasapuolisuus 4 Ratkaisut 5 Aiheesta muualla 5.1 Suomi 5.2 Ruotsi 5.3 Venäjä

[muokkaa] Ruotsin energiapolitiikka

Ruotsin teollisuus kannattaa sähkön lisätuontia Suomen kautta Nordpooliin, koska Ruotsi on tehnyt päätöksen ydinvoiman lopettamisesta, mm. tanskalaisia Kööpenhaminan läheisyyden vuoksi huolestuttaneen Barsebäckin ydinvoimalan sulkemisesta.

Tämän korvaamiseksi Ruotsi kannattaa siirtokaapelin rakentamista Olkiluodosta Ruotsiin, jolloin Ruotsi voisi käyttää Suomessa tuotettua ydinsähköä. Suomi puolestaan voisi korvata Ruotsin vientiä tuomalla omaan käyttöönsä lisää Venäjältä sähköä, josta ainakin osa olisi edelleen ydinvoimalla tuotettua.

Ruosalaisen SCAn toimitusjohtaja Sverken Martin-Löf piti Svenska Dagbladetin haastattelussa mahdottomana tilannetta, jossa ydinvoimalat Ruotsissa pitää sulkea eikä vesivoimaa saa enää rakentaa. Hän ei pitänyt huonona ajatuksena ryhtyä säätelemään uudelleen sähkömarkkinoita niiden vakauttamiseksi, mutta piti sitä kuitenkin poliittisesti mahdottomana.

Ruotsin sähköntuotannosta 90%:ia on Fortumin, Vattenfallin ja E.ON:n kontrolloimaa.

[muokkaa] Venäjän sähköpolitiikka

Venäjällä on maailman neljänneksi suurin sähköntuotanto Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan jälkeen. Sen kokonaisteho on 216 gigawattia. RAO UES (РАО "ЕЭС России") hallitsee noin 72%:ia Venäjän sähköntuotannosta. Noin 10%:ia maan sähköntuotannosta - ydinvoimalat - kuuluvat Venäjän teollisuus- ja energiaministeriön valvomalle Rosenergoatomille.

Venäjän federaation omaisuuskomitea omistaa 52,7%:ia RAO UES:n osakepääomasta ja sillä on 55,0%:ia osakkeista, joilla voi äänestää. Yksityistämisen yhteydessä lukuun ottamatta ydinvoimaloita ja vähätehoisia voimaloita jaettiin käyttöomaisuus 76:lle alue-energiayhtiölle. Jokaiselle alue-energiayhtiölle myönnettiin alueellinen monopoli sähkönjakeluun ja huomattava osa sähköntuotannosta.

RAO UES hallitsee suoraan Venäjän korkeajännitesiirtojohtoja ja 33 suurinta voimalaitosta.

Sähkömarkkinat on jaettu tukku- ja vähittäismarkkinoihin. Tukkumarkkinoilla suurimmat tuottajat myyvät sähköä alue-energiayhtiöille, joiden oma tuotanto ei riitä tyydyttämään jakelualueen kysyntää sekä myös suurimmille teollisuusyrityksille, joilla on mahdollisuus vastaanottaa korkeajännitteistä sähköä. Teollisten ostajien osuus tukkumarkkinoilla vastaa alle 10%:ia.

2003 sähköenergiasta Venäjällä osti teollisuus 46%:ia, kotitaloudet ja kunnallistekniikan ylläpitäjät 23%, liikenne- ja viestintä-alan yritykset 12% sekä maatalous 3% (muut 16%). Sähkötariffeja valvoo Federaation tariffipalvelu, joka asettaa ennakkoehtoja ja toimii kolmantena osapuolena sähkömarkkinoiden osapuolten välisissä riitatapauksissa.

Venäjän sähkönhinnoittelu on noudattanut kustannus- ja inflaatioperiaatteita. Sähkön hinta on kuitenkin määritelty kotitalouksille ja kunnallistekniikan ylläpitäjille alhaiseksi ja teollisuudelle kalliiksi. Jotta tästä päästäisiin eroon, on päätetty siirtyä enemmän markkinaohjaukseen.

Noin viisi vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeen Venäjällä päätettiin 2001 uudistaa sähkösektori. Maaliskuussa 2003 säädettiin sähköenergialaki ja toukokuussa samana vuonna RAO UES:n hallitus hyväksyi RAO UES:n strategian vuoksiksi 2003-2008. Sähkömarkkina jaetaan luonnollisen monopolin ja kilpailun määrittäviin osiin, perustetaan tehokkaalle kilpailulle perustuvia järjestelmiä, säädellään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sähkömarkkinan monopolistisia segmenttejä.

2008 mennessä toiminta jaetaan sähköä tuottaviin, sähköä korkeajännitejohdoissa jakeleviin sekä matalajännitteisiin verkkoihin tuottaviin ja jakeleviin yhtiöihin.

Itsenäiseksi tuotantoyrityksiksi RAO UES:n ulkopuolelle jäävät Rosenergoatomin ydinvoimalat ja OAO Irkutskenergo (ОАО «Иркутскэнерго»), OAO Baškirenergo (ОАО «Башкирэнерго»), OAO Tatenergo (ОАО «Татэнерго») ja OAO Novosibirskenergo (ОАО «Новосибирскэнерго»). [5] (venäjäksi)

[muokkaa] Sähköpula

2006 alussa kylmien ilmojen vuoksi Leningradin alueelta rajoitettiin sähkönvientiä. Kuvernööri Valeri Serdjukov totesi 26. tammikuuta 2006, että ongelma johtuu paljolti jakeluyhtiö Lenenergosta. Se ei Serdjukovin mukaan käytä sähkönhintaan sisällytettyä investointivaraa investointeihin. Asia pitäisi antaa yleisen syyttäjän tutkittavaksi. [6]

(Huomautus! Retoriset aloitteet kuuluvat poliittiseen kulttuuriin, missä ongelmat nähdään lähinnä toimeenpanon heikkoutena. Lisätietoja mahdollisesta tariffin väärinkäytöstä johtuvasta esitutkinnasta ei ole.)

[muokkaa] Suomen varakapasiteetti

Suomessa valmistellaan lakia, minkä avulla ylläpidettäisiin 10 - 15 miljoonalla eurolla vuodessa 1 000 MW varakapasiteetti sähkönsaannin turvaamiseksi. [7]

[muokkaa] Tasapuolisuus

Koska Fingrid on sekä verkkoviranomainen että valtion ja sähköntuottajien omistuksessa oleva yksityinen yritys, on sen viranomaisrooliin kohdistunut arveluja.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimialajohtajan, professori Mikko Karan mukaan sähkön suurtuottajien omistus Fingridissä pitäisi purkaa. [8]

[muokkaa] Ratkaisut

Kotkan merikaapelista päätetään kauppa- ja teollisuusministeriössä kesällä 2006.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Suomi

• Talouselämä-lehden artikkeli aiheesta.
• Sähköverkon tila.
• Baltenergon virallinen tiedote. (englanniksi)
• Future of the high voltage sea cable still open, Nordicum 3/2006 (englanniksi)

[muokkaa] Ruotsi

• Svensk energipolitik orimilig (ruotsiksi)
• Icke godkänt för energipolitiken (ruotsiksi)
• 1,7 miljardin kaapeli Ruotsiin

[muokkaa] Venäjä

• Chubais tyrmää merikaapelin [9]
• Finnish Utility Makes Offer to Lenenergo Shareholders (englanniksi)
• Venäjän sähköreformi