Koivut
Wikipedia
| Koivut | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Rauduskoivu (Betula pendula) |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Ne ovat kesävihantia, tuulipölytteisiä ja yksikotisia. Lehdet ovat oksilla kierteisesti ja ne ovat yleensä ehytreunaisia, mutta joskus liuskaisia. Emi- ja hedenorkot ovat samassa puussa. Eminorkot ovat hedenorkoja pienempiä ja kukkiessaan pystyjä. Hedenorkot ovat pitkiä ja riippuvia. Lenninsiivelliset siemenet varisevat syksyllä, ja ne kulkeutuvat tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Koivujen runkoa ja oksia verhoaa helposti kuoriutuva tai hilseilevä, usein valkoinen ja mustaviiruinen kuori, tuohi.
[muokkaa] Lajeja
[muokkaa] Suomen lajit
- Hieskoivu (Betula pubescens)
- Tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii)
- Rauduskoivu (Betula pendula)
- Vaivaiskoivu (Betula nana)
[muokkaa] Paikalliset erikoismuodot
Lisäksi tunnetaan paikallisia erikoismuotoja.
Lehtien ja värin mukaan:
- Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis)
- Loimaankoivu (Betula pendula f. crispa)
- Taalainkoivu (Betula pendula 'Dalecarlica')
- Kultakoivu
- Punakoivu (Betula pubescens f. rubra)
Kasvutavan mukaan:
- Riippakoivu (Betula pendula f. tristis)
Rungon muodon mukaan:
- Visakoivu (Betula pendula var. carelica)
Luokat: Kasvityngät | Koivut | Puut
