Kheopsin pyramidi
Wikipedia
Kheopsin pyramidi (Khufun pyramidi, suuri pyramidi) on suurin ja tunnetuin Gizan egyptiläisistä pyramideista. 4. dynastian faarao Kheops (Khufu) rakennutti pyramidin hautapaikakseen noin 2560 eaa. Pyramidin nimi on egyptiksi Khufun kirkkaus. Kheopsin pyramidi on ainoa edelleen olemassa oleva maailman seitsemästä ihmeestä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tietoja Kheopsin pyramidista
Pyramidi on rakennettu kalkkikivestä, basaltista ja graniitista. Kheopsin pyramidin korkeus oli muinoin noin 146 metriä, nyt vain 137 metriä, sivun pituus noin 227 metriä ja pohjan ala yli 5,3 ha. Pyramidi oli rakennettu enimmäkseen paikalta saaduista kalkkikivilohkareista. Huipulla oli aikoinaan luultavasti kullattu suuri kivi (pyramidion).
Sivun kaltevuus on 51°52, kulman tarkkuus on 1/10 astetta ja sivun pituuden heitto 20 cm. Niiliä pitkin muualta kuljetettua vaikeatyöstöistä graniittia käytettiin vain hautakammioiden katteina ja suojaovina. Kalkkikivilohkareita käytettiin 2,3 miljoonaa kappaletta. Yksittäisten lohkareiden paino oli keskimäärin 2,5-5 tonnia, suuret kivet painoivat jopa 50 tonnia. Pyramidin kokonaistilavuus on noin 2,6006 miljoonaa kuutiometriä ja paino 5,9 miljoonaa tonnia. Kivien nosto on kuluttanut aikoinaan kaikkiaan 2,5 x 1012 joulea energiaa.
[muokkaa] Pyramidin ryöstö ja eroosio
Kheopsin pyramidiin tunkeuduttiin jo vanhan valtakunnan aikana, ehkä jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua haudan sinetöimisestä ja aarteet ryöstettiin. Senkin jälkeen yrittäjiä on varmasti ollut monia. Keskiajalla koko pyramidi haluttiin purkaa. Kheopsin graniittinen sarkofagi ilman kantta koristaa tyhjää hautakammiota.
Pyramidin hyvälaatuista päällyskalkkikiveä ovat ympäristön asukkaat aikojen kuluessa ottaneet omiin tarpeisiinsa. Historioitsija Herodotoksen vieraillessa Pyramidin luona n. 440 eaa kalkkikivipäällyste oli vielä paikoillaan. Sisustan seinämaalaukset ovat olleet vaarassa turistien hengityksestä tulevan suolapitoisen höyryn takia.
[muokkaa] Pyramidin rakentaminen
Ei osata tarkkaan sanoa, montako miestä pyramidia aikoinaan rakensi. Eri asiantuntijoiden arviot vaihtelevat 30 000 ja 300 000 välillä. Rakentamisaika on luultavasti ollut 20-30 vuotta. Arkeologien kaivauksissa on löytynyt noin 600 pyramidia rakentaessa kuollutta, keskimäärin 30-35-vuotiasta miestä.
Pyramidi kuorrutettiin Niilin toiselta puolelta saadulla Turan kalkkikivilouhoksen kalkkikivellä. Se rakennettiin käyttäen apuna maaramppeja. Rakentamisessa enimmäkseen maatyöläisistä koostuvat ryhmät, "työprikaatit", rakensivat vuorotellen arkkitehdin suunnitteleman pyramidin.
[muokkaa] Pyramidin ympäristö ja rakenne
Pyramidin vieressä on hauta-alue, jossa on muun muassa suorakulmaisia mastaba-hautoja sekä pienempiä pyramideja. Pyramidin pääsisäänkäynnin lähellä oli kuolintemppeli, johon johti Niilin rannan laaksotemppelistä aikoinaan katettu käytävä. 1954 pyramidin eteläisen muurin luota maahan kaivettuna löytyi valtava puinen laiva (pituus 43 m, leveys 6 m) ja sitten vielä toinenkin Kheopsille kuulunut alus. Löydön teki Kamal el-Mallakh ja restauroinnin suoritti Hag Ahmed Yussef Mustafa. Laiva valmistui näyttelykuntoon 1968 ja se on esillä pyramidin lähelle rakennetussa ilmastoidussa hallissa.
Pyramidin sisällä kapea tunneli vie ylöspäin viettävään korkeaan käytävään, niin sanottuun Suureen galleriaan, jollaisia ei ole löydetty muista pyramideista. Pyramidin alla on niin sanottu Maanalainen kammio, sitten Kuningattaren kammio ja lopuksi Kuninkaan kammio. Kuninkaan kammion päällä on pinomainen graniittilohkareista koostuva rakennelma, jota käytetään painon tasaamiseen. Kuninkaan kammiosta johtaa kapeita ilmakanavia pyramidin pinnalle. Tukitut kanavat löysi ja avasi pyramidia tutkinut eversti Howard Vyse vuonna 1837.
[muokkaa] Kheopsin pyramidiin liitettyjä uskomuksia
- Pääartikkeli: Pyramidologia
Keskiajalla pyramidien uskottiin olevan valtavia viljasiiloja, joita Raamatun Joosef rakennutti sen jälkeen, kun hän kuuli Egyptiä uhkaavasta nälänhädästä.
Kheopsin pyramidiin, kuten moniin muihinkin vanhan ajan suurrakennelmiin, on liitetty monia uskomuksia. Esimerkiksi pyramidin korkeuden väitetään ilmoittavan Maan etäisyyden Auringosta miljoonina kilometreinä. 1800-luvulla tehtiin myös erilaisia aikalaskelmia mm. siitä, milloin maailmanloppu tulee. Myöhemmin väitettiin, että pyramidin muotoisen rakennelman sisälle itä-länsisuuntaan asetetut partakoneen terät teroittuvat itsestään, ja että Khefrenin pyramidissa mittauslaitteet olisivat seonneet. Nykyisen tutkimuksen mukaan pyramidin mittasuhteisiin liittyvät laskelmat ja partateräuskomukset ovat pelkkää mielikuvituksen tuotetta.
