Ketoaine
Wikipedia
Ketoaine on elimistössä rasvasta muodostuva yhdiste, joka tarjoaa energiaa kudoksille erityisesti silloin, kun hiilihydraattia on niukasti saatavilla (kts. ketoosi). On olemassa kolme eri ketoainetta: asetoasetaatti, betahydroksibutyraatti ja asetoni.
Ketoaineita syntyy maksan solujen mitokondrioissa, kun hiilihydraattien puutteen takia rasvoja hajotetaan energiansaantia varten. Prosessin nimi on ketogeneesi. Maksasta ketoaineet kulkeutuvat kudoksiin, joissa asetoasetaatti ja betahydroksibutyraatti voidaan välivaiheiden jälkeen hyödyntää energiantuotannossa. Asetonia muodostuu spontaanisti asetoasetaatista ja sitä esiintyy paljon vähemmän kuin kahta muuta ketoainetta. Elimistö ei voi hyödyntää asetonia, joten se poistuu kehosta virtsan ja uloshengityksen mukana. Tästä johtuu ketoosissa olevan henkilön hengityksen "makea" tuoksu. Samasta syystä ketoosin voimakkuutta voidaan mitata virtsasta.
Erityisesti sydän ja aivot käyttävät ketoaineita energianlähteenään, mutta osa aivoista tarvitsee aina glukoosia. Tämä johtuu siitä, että aivojen solujen aksonit sijaitsevat liian kaukana mitokondriosta, jossa ketoaineita voidaan hajottaa energiantuotantoa varten. Sydän saa energiaa ketoaineiden lisäksi glukoosista ja vapaista rasvahapoista. Ketoaineiden tuotannon lisääntyessä myös glukoneogeneesi kiihtyy, jolloin elimistö valmistaa itse glukoosia rasvoista ja proteiineista.
Sekä asetoasetaatti että betahydroksibutyraatti ovat happamia aineita, joten mikäli näiden pitoisuus veressä kasvaa liiaksi, veri happamoituu ja tuloksena on vaarallinen ketoasidoosi. Näin voi tapahtua hoitamattoman diabeteksen yhteydessä tai jos yletön alkoholin käyttö yhdistyy pitkään syömättömyyteen.
