Kauppahalli
Wikipedia
Kauppahalli tarkoittaa katettua, yleensä arkkitehdin suunnittelemaa kauppatoria muistuttavaa rakennusta, jossa on suhteellisen vakiintuneet myyjät sekä asiakkaat, ja myös korkeana pidetty tavaran hinta ja laatu.
Suomen vanhoissa merkittävissä kaupungeissa on lähes säännönmukaisesti kauppahalleja: Helsingissä Vanha kauppahalli, Hakaniemen halli ja Hietalahden kauppahalli, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa ynnä muita. Nykyään samaa toimittavat tietyssä mielessä ostoskeskukset, joiden valttina ei kuitenkaan pidetä laatua. Kauppahallien kohtalosta on käyty kunnallispoliittista vääntöäkin. Suomen kauppahallit on pääsääntöisesti rakennettu Venäjän vallan aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteesssa.
[muokkaa] Kauppahalleista ulkomailla
Suomea koskevat läheisesti Venäjän kauppahallit historiallisista ja maantieteellisistä syistä. Venäjällä on varsinkin kattamattomia, mutta myös katettuja toreja lähes kaikissa kaupungeissa. Näissä esimerkiksi maaseudun kolhoosilaiset ovat voinet myydä tuotteitaan. Toinen erityispiirre ovat säännölliset kaukaa, esimerkiksi Kaukasiasta ja Keski-Aasiasta tulevat torikauppiaat, joiden tuotevalikoima on omiaan monipuolistaan tarjontaa. Esimerkiksi elintarvikelainsäädäntö ei kuitenkaan vastaa esimerkiksi Suomen normeja: lihaa ja kalaa myydään ja ostetaan suomalaisittain katsoen estottomasti.
Myös esimerkiksi Istanbulin basaarit ovat kauppahalleja.
