Kauluskaija
Wikipedia
| Kauluskaija | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kauluskaija (Psittacula krameri) on papukaija, joka on myös suosittu lemmikkilintuna. Kauluskaijan entinen virallinen nimi oli aleksanterinkaija. Muita nimityksiä ovat kaulanauhapapukaija ja sepelpapukaija.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Isokauluskaijoja pidettiin lemmikkeinä jo Aleksanteri Suuren aikaan (v. 356-322 eaa.) Aleksanteri itse oli ihastunut näihin papukaijoihin ja omisti niitä useampia. Siitä nimitys aleksanterinkaija.
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kauluskaija on solakka ja pitkäpyrstöinen lintu. Se on väriltään suurimmaksi osaksi vihreä. Niskassa ja selässä on turkoosin vivahteita. Siipien alla on keltaista. Siivet ja pyrstö ovat muuta ruumista tummempia. Koiraan kaulaa kiertää ruusunpunainen, edestä musta rengas, joka ilmestyy n. 2-3 vuoden iässä. Naaraalla tätä rengasta ei ole. Nokka on väriltään punainen, jalat harmaat. Poikasen iirikset ovat harmaat ja nokka vaaleamman värinen. Kauluskaija on 40-45 cm pitkä alalajista riippuen (pyrstö n. puolet pituudesta). Siipiväli on 15-20 cm.
Kauluskaijat voidaan jakaa neljään alalajiin, jotka ovat: afrikankauluskaija (P. k. krameri), intiankauluskaija (P. k. manillensis), neumanninkauluskaija (P. k. borealis) ja abessiniankauluskaija (P. k. parvirostis)
[muokkaa] Elinympäristö
Trooppiset metsät, lauhkean vyöhykkeen metsät, suot ja mangrovealueet ja asutetut seudut.
[muokkaa] Lisääntyminen
Sukukypsä 2-3-vuotiaana. Pesiminen aloitetaan hyvin varhain, joskus jopa tammikuussa. Naaras munii 3-4 munaa, joita haudotaan 22-26 vrk. Haudonnan aikana koiras syöttää naarasta. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon.
[muokkaa] Ravinto
Pääosan ravinnosta muodostavat pelletit ja siemensekoitukset. Lisäksi tulee antaa monelaisia vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Ruokinnassa tulee olla tarkkana, että linnun ruokavalio on varmasti riittävän monipuolinen. Silloin tällöin voi tarjota myös raejuustoa, pilttejä ym. Raikasta vettä tulee olla koko ajan saatavilla. Avokado, suklaa ja alkoholi ovat myrkkyä linnuille. Tarvitsemansa kalkin lintu saa kalkkikivestä, -rouheesta tai seepiansuomusta.
[muokkaa] Lemmikkinä
Vilkas, utelias ja seurallinen. Hyvin äänekäs. Voi kesyyntyä, jos totutus aloitetaan nuorena, mutta kesyyntyminen on yksilöllistä. Kauluskaijat eivät muodosta luonnossa niin vahvaa parisidettä kuin monet muut papukaijat, eivätkä välttämättä sen takia kiinni ihmiseenkään. Voi oppia puhumaan. Yksi lintu on oppinut jopa yli 250 sanaa, mutta tämä on hyvin harvinaista ja yksilöllistä. Jotkut oppivat helposti, toiset eivät opi koskaan. Kauluskaija tarvitsee paljon virikkeitä. Varsinkin värikkäät lelut ovat mieluisia. Leluja valitessa pitää kuitenkin muistaa, että tällä linnulla on todella vahva nokka. Kauluskaijat ovat taitavia lentäjiä ja ne lentävät mielellään. Niiden pitää päästä lentämään päivittäin. Jos lintu ei saa olla koko päivää vapaana, mikä olisi parasta, on häkin oltava riittävän suuri, jotta lintu saa suoristettua siipensä siellä.
[muokkaa] Värimuunnokset
Kauluskaijasta (P. k. manillensis) on jalostettu useita värimuotoja. Tällaisia värejä ovat mm. kaneli, sininen, ino, violetti, clearhead, harmaa, opaliini, kirjava jne..
