Karjalan metsäsissit
Wikipedia
Metsäsisseiksi nimitettiin Itä-Karjalan kansannousussa eli vapaustaisteluissa taistelleita karjalaisia talonpoikia. Sanan metsäsissi keksivät karjalaiset talonpojat itse. Kansannousun aikana, pääasiassa Vienassa ja Pohjois-Aunuksessa, taistelleita metsäsissejä oli noin 3000. Metsäsissien oli tarkoitus vapauttaa Itä-Karjala venäläisvallasta ja luoda Karjalan kansalle oma vapaustaistelu. Metsäsissit käytännössä toimivat Itä-Karjalan historian tähän asti ainoana omana armeijana. He loivat Itä-Karjalalle oman sotalipun, jossa oli aseistettu karhu Itä-Karjalan puna-musta-vihreän lipun päällä. Heraldiikasta vastasi Akseli Gallén-Kallela.
[muokkaa] Metsäsissiliikkeen synty
Loppuvuonna 1921, kaikessa hiljaisuudessa, Itä-Karjalaan syntyi komppanian kokoisia tai pienempiä aseistautuneita miesjoukkoja. Miesjoukot olivat verrattavissa Suomessa vuonna 1917 perustettuihin suojeluskuntiin. Pian miesjoukot yhdistettiin Karjalan Metsäsissirykmentiksi, jonka kokonaisvahvuus oli siis tuo noin 3000 miestä.
Karjalan metsäsissejä johtamaan perustettiin Karjalan Metsäsissijärjestö Koivuniemellä lokakuun puolivälissä 1921. Sillä oli kolmihenkinen hallitus, jonka johdossa istuivat karjalaiset: hengellinen johtaja Ukki Väinämöinen alias Vaseli Levonen (Sidoroff), metsäsissien ylipäälikkö Ilmarinen alias Jalmari Takkinen ja Ossippa Borissainen (Borissoff). Metsäsissien poliittinen elin oli Karjalan Keskushallitus. Ulkomaanasioita, lähinna länsivaltojen apua pyytävä, hoitava elin oli Karjalan Ulkomainen Valtuuskunta. Metsäsissit jakautuivat kolmeen joukko-osastoon: Karjalan Metsäsissirykmenttiin (MSR), Vienan Rykmenttiin (VR) ja Repolan Pataljoonaan (RP). Metsäsissirykmentin esikunta oli Kiimasjärvellä ja rykmentissä oli noin 600 miestä. Uhtualaisen luutnantin Erkki Simolan ja myöhemmin Heino Parviaisen johtama Vienan Rykmentti toimi Pohjois-Vienassa ja se oli hieman pienempi kuin Metsäsissirykmentti. Repolan Pataljoona toimi Aunuksessa ja siihen liittyi melkoinen osa suomalaisista heimosotureista.
Sissit menestyivät hyvin ja valtasivat suurimman osan Vienaa, 60 000 km² ja uhkasivat Muurmannin rataa. Metsäsissit ja karjalaiset saivat julkisuutta maailmalla. He eivät antaneet armoa neuvostohallituksen kanssa toimiville, paikallisille kommunisteille tai venäläismielisille.
[muokkaa] Metsäsissiliikkeen loppu
Metsäsissien jouduttua alakynteen ylivoimaisia venäläisiä vastaan, kärsien kaiken lisäksi elintarvike-ja ammuspulasta, Karjalan Metsäsissijärjestön jäsenet ja johto, sekä Karjalan Metsässissirykmentin rippeet, vetäytyivät Suomen puolelle rajaa. Metsäsissien mukana siirtyi tuhansia karjalaisia pakolaisia Suomeen. Viimeisten metsäsissien, 267 miehen taisteluvahvuisen Vienan Rykmentin, taistelut päättyivät helmikuun lopulla 1922. Metsäsissijärjestö oli alussa täysin karjalainen, mutta loppupuolella metsäsissejä jo johti suomalainen jääkärimajuri Paavo Talvela.
Metsässisseistä ja pakolaisista muodostettiin mm. Vihtori Kosolan johdolla karjalaispataljoonia Pohjanmaalla, mutta muuten Metsäsissijärjestö oli lakkautettu. Metsäsissijärjestön ja eri karjalaisasioiden hoitokuntien, valtuuskuntien, hallitusten ja neuvostojen jälkeen, niiden toiminnan jatkajaksi, perustettiin Akateeminen Karjala-Seura, AKS.
